Kolumnit

Ajastinvieras: Pieni ja hiljainen

Kysyin pääkaupungissa asuvilta tutuilta mitä heille tulee mieleen Hämeenlinnasta. Kuten olettaa saattaa, linnat, Aulanko ja Ahvenisto muistettiin.

Toimittajat nostivat esiin Hämeen Sanomat, kirjastoammattilaiset hienon kirjaston. Yksi muisteli tunnettuja hämeenlinnalaisia: Jean Sibelius, Juha Itkonen, Tarja Filatov ja Johannes Koskinen.

Verkatehdasta ja Suisto-klubia hehkutettiin, ja muistoja oli syntynyt Giants of Rockista, Hippaloista, kesän megakeikoista, Katumajärvestä, Kantolan pipareista ja upeista ulkoilualueista.

Hevosetkin mainittiin, oletettavasi siksi, että olen aiheesta kirjoitellut sosiaalisessa mediassa ja tässä lehdessäkin.

 

Hienoja muistoja Hämeenlinnasta! Mutta.

Moni kuvaili Hämeenlinnaa pieneksi hiljaiseksi paikaksi, jonka ohi ajetaan matkalla Tampereelle. ”Miksi kääntyisin moottoritieltä?”

Pieni ja hiljainen. Ikäviä ominaisuuksia kaupungille jonkun mielestä, toiselle ei.

Jos vastakohtana on suuri ja meluisa, tiedän kyllä, minkä itse valitsen tässä elämänvaiheessa. Kunhan ”pienuus” tarkoittaa fyysistä kokoa eikä henkistä ominaisuutta ja ”hiljainen” melutasoa eikä nukkuvaa.

 

”Miksi kääntyisin” -kommentti viittaa siihen, ettei kaupungissa ole mitään sellaista nähtävää tai koettavaa, mitä ei määränpäästä löytyisi.

Mutta onhan täällä! Nimenomaan se pienuus ja hiljaisuus. En lähtisi markkinoimaan Hämeenlinnaa vilkasta yöelämää tai suuria ihmismassoja janoaville (paitsi suurkonserttien aikaan), mutta ulkoilusta, liikuntaelämyksistä, hyvästä ruoasta, kauniista maisemista, vanhoista puutaloista ja kulttuurista kiinnostuneille kyllä.

Voisimme myös pyydystää ne Särkänniemeä kohti ajavatkin – edes piipahtamaan kaupungissa virkistävällä aterialla ennen kuin jatkavat matkaansa hälinään ja tungokseen. Houkutellaan moottoritieltä ne vanhemmat, joiden verenpaineet ovat koholla takapenkillä tappelevien lasten ja tulevan huvipuistoelämyksen johdosta. He ansaitsevat pienen lepotauon ennen lasten toivekohdetta. Paremman kuin ABC.

 

Pienuus ja hiljaisuus voivat olla myös myyntivaltti. Näkökulmaa vaihtamalla pieni ja hiljainen onkin positiivista.

Hämeenlinna voi olla pieni ja hiljainen kaupunki parhaalla mahdollisella tavalla! Pittoreski kompakti kaupunki, joka tarjoaa vastalääkettä hektiseen pintahengittelyyn ja suorittamiseen.

Laittakaamme moottoritien varteen ennen Hämeenlinnan ramppia iso kyltti, jossa lukee:

Minne kiire? H I D A ST A. Hengitä syvään.

Käännä seuraavassa rampissa rattia oikealle ja anna Hämeenlinnan ravita sielusi ja ruumiisi.

Tervetuloa Hämeenlinnaan – mukavan pieneen ja meluttomaan kaupunkiin!

Kirjoittaja on viestintäyrittäjä ja tuoreehko hämeenlinnalainen