Kolumnit

Älä kysy Googlelta, vaan selvitä itse

Mukulana luin Maaseudun Tulevaisuudesta, että lehmälläkin voi ratsastaa.

Toiset mukulat olivat keksineet idean hevosen puutteessa jossakin päin Suomea.

Kun en hevosta mankumisesta huolimatta saanut, kävin jostain kotitilan kätköistä kaivelemassa vanhan riimun ja valitsin hieholaitumelta sopivimman uhrin.

Ulla oli kärsivällinen eläin. Lysti loppui, kun hieho heitti ratsastajan selästä ja hajotti riimunsa.

Maaseudun Tulevaisuuden lisäksi kotiin tuli Hesari sekä silloin voimissaan olleet Riihimäen Sanomat sekä Hämeenkulma. Myös Kodin Kuvalehti, Aku Ankka sekä Suosikki tulivat tutuiksi. Lukeminen oli koko perheen juttu.

Nykyperheiden pöydiltä lehtipinot tuntuvat kadonneen. Ja mikäs siinä, yhtä lailla aviiseja voi sähköisessäkin muodossa lukea. Se kuitenkin värisyttää, kun joku tunnustaa, ettei seuraa kuin viihdelehtien otsikoita tai sosiaalista mediaa.

Totta on, että some on tavallaan korvannut sitä, mitä pienet paikallislehdet joskus tarjosivat: keskustelupalstoilla juorut, paikalliset kuulumiset ja puheenaiheet leviävät salamavauhtia. Kääntöpuoli on, että yhtä nopeasti leviävät myös väärät käsitykset ja yksipuolinen tieto.

Usein somen ryhmissä etsitään myös vastauksia arkisiin pulmiin, kuten kysellään bussiaikatauluja tai järvien sinilevätilannetta. Hämmentävää. Tuskin koskaan aikaisemmin on tavallinen kansalainen löytänyt luotettavaa tietoa yhtä nopeasti ja vaivattomasti kuin nykyisellä google-aikakaudella.

Tai ehkä siinä juuri onkin ongelman ydin.

Mieltä askarruttava kysymys on niin paljon helpompi syöttää Googlen hakupalveluun tai netin keskustelupalstalle kuin miettiä, mistä tiedon voisi itse löytää.

Medialukutaito – johon kaikki edellä kirjoitettu viittaa – on nykyään ihan yhtä oleellinen kansalaistaito kuin uimataito. Kysymys kuuluu, että miten lapsi oppisi etsimään, analysoimaan ja arvottamaan tietoa, jos vanhemmat eivät siinä ohjaa, saati ole lainkaan asiasta kiinnostuneita?

Oman kymmenvuotiaan kanssa on osoittautunut hedelmälliseksi tänä kesänä omaksuttu tapa: Lapsi valitsee lehdestä yhden itseään kiinnostava jutun. Luettuaan hän perustelee valintansa ja kertoo, mistä juttu kertoi. Aikaa tähän lystiin menee ehkä kymmenen minuuttia, mutta vaiva on todellakin sen arvoista. Suosittelen!