Kolumnit

Älkääs nyt, jätehuollon uusi perusmaksu on ihan perusteltu

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Rahastusta! Ahneutta! Lisäverotusta! Ryöstö!

Uutinen aikeista ottaa käyttöön jätehuollon perusmaksu otettiin kansalaiskeskustelussa vastaan perinteisin menoin.

Esimerkiksi Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla operoiva jätelautakunta Kolmenkierto päättää mahdollisesta perusmaksun käyttöönotosta vuonna 2022, kunhan kesällä kerättävät lausunnot on saatu ja analysoitu.

Valmistelijat väittävät, että uusi vuotuinen 16–32 euron maksu kohtelisi kansalaisia nykyistä oikeudenmukaisemmin ja tasapuolisemmin, mutta jätealamaiset parkuvat. Mitä kummaa?

Otetaanpa kierrätysrautalankaa ja yritetään ymmärtää.

Omaa maksun ymmärrystäni – ja sitä kautta hyväksyntääni – auttoi, kun tutkailin talikolla nykysysteemiä. Haiskahtaahan se jonkin verran, vaikka pääosin hyvin toimiikin.

Mikäs kiiltävänmusta kovakuoriainen (todella kovakuorinen) sinne vilahti! Toisten jätejärjestelyistä hyötyjä, vapaamatkustaja! Yksin Hämeenlinnassa tuhannet kiinteistöt luistavat jätemaksuista: viime vuonna noin 17 500 vakituisesta asuinrakennuksesta kunnallisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella oli muutama tuhat.

Nykyään viranomaisen on erittäin työlästä ja hidasta valvoa niitä saati saada maksuja perittyä. Ulosottokelpoisen perusmaksun myötä myös jätehuoltoon liittymättömät osallistuisivat kaikkien yhteiseen sontasavottaan.

Sitten ovat nämä, jotka ymmärtävät totaalisen väärin sen, että luonto on olohuoneemme. Kärräävät sinne röykkiöittäin sohvia, patjoja ja nojatuoleja.

Jos järjen valo ei ole ihan kokonaan tummunut, ehkä hekin kuskaisivat vastaisuudessa kalustoaan jäteasemille ja kunnanvarikoille, joita perusmaksulla saataisiin lisää ja lähemmäksi.

Puutarhajätettäkin kipataan nyt surutta takaisin luontoon. Perusmaksulla nostettaisiin jätehuollon palvelutasoa, eli risuille ja muulle ryönälle tulisi lisää luvallisia jättöpaikkoja.

Uudella maksulla lisättäisiin maksuttomuutta. Juu, näinkin se toimii. Nyt kotitaloudet voivat viedä ilmaiseksi jäteasemille seitsemää erilaista jätetyyppiä. Perusmaksu lisäisi määrän 19:ään – sisältäen risut, haravointijätteen, kyllästetyn puun ja purkupuun ja niin edelleen.

Kesämökit ovat luksusta, mutta niille kaavailtu alhaisin perusmaksu on hyväksyttävissä. Parin viinipullon hinnalla saa sitten käyttää uusia ilmaispalveluja hyvällä omalla tunnolla.

Ehkä hankalin ymmärrettävä on, kuinka perusmaksu muka toteuttaisi niin sanottua aiheuttamisperiaatetta. Eikö maksu sodi sitä vastaan?

Jätemaksupolitiikalle keskeisen aiheuttamisperiaatteen mukaan jätteen tuottaja vastaa jätehuollon kustannuksista. Eli maksat sitä enemmän, mitä enemmän jätettä tuotat. Noin periaatteessa.

Niin nykyisessä kuin pian uudistuvassakin jätelaissa säädetään monesta tehtävästä, joiden rahoittamiseen periaatetta ei suoraan voi soveltaa. Esimerkiksi jäteneuvonnasta, hallinnollisesta työstä ja alueellisten vastaanottopaikkojen ylläpidosta on mahdotonta periä käytön määrään perustuvaa maksua.

Palvelujen käyttöä ja kohdentumista yksittäiselle asiakkaalle olisi hankalaa ja kallista valvoa. Kun kuitenkin palvelut järjestetään kattavasti koko kuntaa koskevana, perusmaksu niiden rahoittamiseksi on ihan perusteltu.

Hyvä on muistaa sekin, että perusmaksun valmistelussa on luvattu yhdyskuntajätteen vastaanottohinnan puolestaan alenevan noin viidenneksellä.

Hiukan houkuttaa ajatella, että jätehuollon perusmaksun vastustamisessa on osin kyse myös sukupolviongelmasta.

Tuntuu käsittämättömältä, että kunnollista jätelainsäädäntöä on ylipäätään ollut vasta 1970-luvun lopulta lähtien. Eikä se kasvaminen tuolloisesta peruskouluikäisestä nykyiseksi perusmaksuikäiseksi itsellänikään ihan kivuttomasti ole käynyt.

Päivän lehti

23.11.2020

Fingerpori

comic