Kolumnit

Chileläisten hätä herätti suomalaiset 1970-luvulla – Välimeren pakolaisten puolesta ei marssita

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Välimerellä on nähty jälleen erikoinen pakolaisepisodi. Kaikki alkoi, kun saksalaisen avustuslaivan kapteeni Carola Rackete poimi reilut 40 pakolaista kyytiinsä kumiveneestä Libyan edustalta.

Laiva pyrki Lampedusan satamaan, mutta Italia ilmoitti, ettei ota pakolaisia vastaan. Alus seilasi tämän jälkeen kaksi viikkoa kansainvälisillä vesillä.

Lopulta kapteeni uhmasi ohjeistusta ja ohjasi aluksensa satamaan. Italian sisäministeri, oikeistopopulisti Matteo Salvini on pysynyt tiukkana. Hän julisti, ettei salli yhdenkään pakolaisen nousta aluksesta Italian maaperälle.

Välimeren laineet löivät Suomeen saakka, sillä Euroopan komissio pyysi mikrokriisin ratkaisemiseksi apua muilta EU-mailta.

Perjantaina Suomi lupasi ottaa vastaan kahdeksan laivaan mottiin jäänyttä turvapaikanhakijaa. Päätöstä on kutsuttu kertaluonteiseksi, sillä aiemmin Suomi on torjunut vastaavat “laivapakolaiset”. Suomessa päätös on kuitenkin synnyttänyt hallituspuolueiden välille erikoisen väittelyn siitä, onko pakolaispolitiikka muuttunut vai ei. Näkemyserot kielivät ainoastaan siitä, miten tulenarka aihe poliittisesti on.

Jos politiikka ja pakolaiskriisin aiheuttamat vaikutukset Välimeren maihin sekä syvemmälle Eurooppaan siirretään hetkeksi syrjään, on tilanne perin yksinkertainen. Pakolaisten virta Välimeren yli jatkuu, jollei lähtömaiden tilanne kohene. Jos ihmiset eivät pääse maihin, he hukkuvat Välimereen.

Maailma tarvitsee Racketen kaltaisia ihmisiä – ja sellaisia toki on ollut aiemminkin.

Ylen keväällä esittämä Invisible Heroes tv-sarja tutustutti katsojat suomalaisdiplomaatti Tapani Brotherukseen, joka Chilen sotilasvallankaappauksen aikaan päätti seurata omaatuntoaan Suomen virallisen linjan sijaan. Lähteistä riippuen Brotherus pelasti 1970-luvulla vaimonsa ja diplomaattiystävänsä Ilkka Jaamalan avustuksella kenraali Augusto Pinochetin vainoista noin 2000–2500 ihmistä.

1970-luvulla Suomessa oli varaa solidaarisuuteen. Paitsi että Suomi otti poliittisen änkyröinnin jälkeen vastaan osansa pakolaisista, lähtivät suomalaiset myös chileläisten puolesta marsseille.

Laivapakolaisten puolesta ei marsseja järjestetä. Nähtäväksi jää, millaisia sankaritarinoita 2000-luvun pakolaiskriisistä jää kirjoitettavaksi.