Kolumnit

Kolumni: Ei-toivotulla toriparkilla on toivoa

Voi pyhä peltilehmä! Ilman sinua ja lajitovereitasi olisi Hämeenlinnan keskustan ykköskorttelin kehittäminen jo paljon pidemmällä.

Mutta toivoa on – vaikka se onkin maan alla. Selväksi on käynyt, että jos kaupunki haluaa ydinkeskustansa ytimeen kaivatun kehitysloikan, on sen yksityisine kumppaneineen löydettävä paikat sadoille autoille.

Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina ykköskorttelin asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Päätöstä edelsi kolmen vartin keskustelu, joka oli kyllä kiitettävän kiinnostava, kun asiassa pysyttiin. Oikeastihan se asia oli toriparkki.

 

Jo kymmenen kuukautta sitten kaupunki ja korttelin kiinteistönomistajat pitivät tiedotustilaisuuden. Sen jälkeen tulleessa kaupungin tiedotteessa sanottiin, että kaavoitus käynnistyy heti. Nyt arvioidaan, että kaava on valmis hyväksyttäväksi vuoden 2020 keväällä.

Tiedotteessa se sanottiin suoraan: ”Kokonaisuuden ehkä haasteellisin ratkaisu tulee koskemaan pysäköintiä.”

Kaupungin johto haluaa välttää kuin ruttoa sellaisen vaikutelman syntymistä, että kaupunki olisi jotenkin selkä seinää vasten. Totta onkin, että kyseessä on ihan klassinen neuvotteluasetelma. Osapuolet voivat voittaa paljon, mutta myös hävitä.

On kaupungillakin valttikorttinsa: kaavoitusmonopoli.

Valtuuston keskustelussa vasemmistosta esitettiin epäilys riskistä, että poliittinen arviointi vääristyy taloudellisen painostuksen vuoksi. Kaupungin johto luonnollisesti kiisti tämän ja korosti yhteisen hankkeen vuorovaikutteista prosessia.

 

Seinäjoen kiinteistökeisari Raimo Sarajärvi on nyt entistäkin isompi entisen kauppakeskus Linnan omistaja. Toimen miehet eivät välttämättä ole niitä helpoimpia neuvottelukumppaneita. Mutta he myös ymmärtävät, ettei omaisuutta voi vuosikausia tuottamattomana makuuttaa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki autopaikkapykälineen pysyy, mutta tilanne on nyt erilainen kuin toriparkkiväännön alkuvuosina. Keskustan täydennysrakentaminen kiihtyy ja voipa sitä poliittisin päätöksin kiihdyttääkin.

Toriparkki ei synny ilman yksityistä rahaa veronmaksajien rahojen lisäksi. Joensuussa osuuskauppa rahoitti koko toriparkin. Täällä Osuuskauppa Hämeenmaa on jo päättänyt palata ykköskortteliin, ensi alkuun ravintolansa kera. Tulevaisuudenusko ei riipu pohjalaisesta pääomasta.

Tuoreimpia artikkeleita