Kolumnit

Eurovaalianalyysi: Brexit on vain brittien, Eurooppa kaikkien päänsärky – Isot asiat ratkotaan EU-tasolla

Vaaliähky voi laimentaa entisestään suomalaisten eurovaalikiinnostusta.
Europarlamentin täysistuntosali sijaitsee Strasbourgissa. Kuluneella kaudella europarlamentissa on istunut 751 meppiä.

Brexitiksi kutsutun farssin myötä puheet EU:n hajoamisesta ovat vaimentuneet, kun Britannian sekoilu on paljastanut EU-eron järkevän toteutuksen käytännössä mahdottomaksi.

Viki Salonen

Hämeenlinnalaisen europarlamentaarikon Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan koko soppa onkin pikemminkin lujittanut kuin heikentänyt EU:ta. Lisäksi brexitin merkitystä on liioiteltu. Pietikäinen vertaa sitä tuttavapariskunnan riitaisaan avioeroprosessiin, jonka käänteitä seurataan ja ihmetellään säälinsekaisin tuntein.

– Brexitin vaikutukset EU:n talouteen tai päätöksentekoon ovat aika marginaaliset. Tämä on brittien päänsärky, piste.

Pohjanoteeraus 30 prosenttia

Tässäkin valossa vajaan kuukauden päässä häämöttävien europarlamenttivaalien pitäisi periaatteessa kiinnostaa valtaosaa äänioikeutetuista. Ilmastokysymyksen, tulevien pakolaisaaltojen ja rahoitusjärjestelmän kestävyyden kaltaisia kansallistenkin vaalien isoja aiheita ratkotaan pitkälti EU-tasolla – nyt ja tulevaisuudessa.

Vaaliähkyn vuoksi suomalaisia saattaa kuitenkin olla aiempaakin vaikeampaa houkutella eurovaaliuurnille.

EU-parlamentin kausi kestää viisi vuotta. Eduskuntavaalit ja eurovaalit osuivat samalle vuodelle viimeksi vuonna 1999. Tuolloin eurovaalien äänestysprosentti kyykkäsi Suomessa 30:een. Vaalien väliin jäi liki kolme kuukautta, tällä kertaa vain kuusi viikkoa.

Vuoden 1999 pohjanoteerauksen jälkeen EU-vaalien äänestysprosentti on pyörinyt Suomessa vajaassa 40 prosentissa.

Jos äänestämään vaivautuu vain joka kolmas, ei voida puhua demokratian riemuvoitosta. Toisaalta puolueilla on näissä oloissa tavallista paremmat mahdollisuudet parantaa asemiaan suhteellisen pienilläkin äänisiirtymillä ja nukkuvia herättelemällä.

Suomesta valitaan entiseen tapaan 13 meppiä, mutta jos Britannia lopulta lähtee EU:sta, paikkamäärä nousee 14:ään. Vertauslukujärjestyksen 14. voi joutua jännittämään lopullista kohtaloaan hyvinkin pitkään vaalien jälkeen.

Nykyiset mepit vahvoilla

Etenkin demareilla on ollut vaikeuksia löytää eurovaaleihin vetovoimaisia ehdokkaita. Puolue on joskus joutunut nojaamaan jopa ortodoksipappi Mitro Revon kaltaisiin politiikan ulkopuolelta revittyihin jokerikortteihin.

Viimeksi SDP sai vain 12,3 prosenttia äänistä ja oli vasta neljänneksi suosituin eurovaalipuolue kokoomuksen (22,6 %), keskustan (19,7 %) ja perussuomalaisten (12,9 %) jälkeen.

Jakauma heijastaa myös vanhaa nyrkkisääntöä: mitä alhaisempi äänestysprosentti, sitä vaikeampaa demareilla tuppaa olemaan.

Liisa Jaakonsaaren poisjäännin myötä puolueen ainoaksi päivänselväksi läpimenijäksi jää SDP:n toinen nykyinen meppi Miapetra Kumpula-Natri. Eduskuntavaalien täpärä ykköspuolue hakee nyt tulosparannusta muun muassa Eero Heinäluomalla ja puoluesihteeri Antton Rönnholmilla.

Kolmen mepin kokoomuksen riveistä puuttuu viime vaalien ylivoimainen ääniharava, lähes 150 000 ääntä kerännyt Alexander Stubb. Toisaalta Stubbin huima henkilökohtainen suosio ei juurikaan nostanut kokoomuksen kokonaisäänimäärää.

Kokoomuksessakin istuvat mepit ovat vahvoilla jatkokaudelle. Jos puolue onnistuu nappaamaan neljännen paikan, varteenotettava ehdokas läpimenijäksi on “seuraavaksi Stubbiksi” povailtu nouseva tähti Aura Salla, joka on kerännyt kannuksia EU-komission puheenjohtajan avustajaryhmässä.

Muut Pietikäisen ja muiden kokoomusmeppien kärkipään haastajat ovat ex-kansanedustaja Kimmo Sasi ja paluuta yrittävä, puolueessaan sivuraiteelle ajautunut Eija-Riitta Korhola.

Romahtaako keskusta?

Eduskuntavaaleissa romahtaneelle keskustalle veikataan sukellusta myös eurovaaleissa. Kolmen mepin säilyttäminen vaatisi melkoista ihmettä etenkin, kun puolueen koko viime vaalien kärkitrio – Olli Rehn, Paavo Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki – on ulkona. Heistä Väyrynen on taas ehdolla, nyt oman tähtiliikkeensä kautta.

Konkariosaston katoa tilkitsee Mauri Pekkarinen. Kysymysmerkki on, missä määrin Pekkarinen vetoaa äänestäjiin Keski-Suomen ulkopuolella.

Perussuomalaisissa toivotaan, että Laura Huhtasaari täyttäisi äänimagneettina Jussi Halla-aholta jääneet saappaat. Halla-aho keräsi viimeksi yli 80 000 ääntä ja oli Stubbin jälkeen Suomen toiseksi suosituin eurovaaliehdokas.

Vihreät hakee kahta paikkaa eli yhtä lisäpaikkaa kahdella vahvalla kärjellä, kun kisaan lähti europarlamentaarikko Heidi Hautalan lisäksi myös puolueen pitkäaikainen voimahahmo, ex-puheenjohtaja Ville Niinistö.

Kristillisdemokraattien uskottavuutta syö se, että Sari Essayah on ilmoittanut lähtevänsä europarlamenttiin korkeintaan Suomen EU-puheenjohtajuuden ajaksi eli noin puoleksi vuodeksi. Vasemmistoliiton meppi ja ykkösehdokas Merja Kyllönen pani vielä paremmaksi ja kertoi, ettei aio missään tapauksessa ottaa paikkaa vastaan.

Soinikosken ehdokkuus ihmetyttää

Kanta-Hämeen osalta asetelma on selvä. Ellei ihmeitä tapahdu, kokoomuksen Sirpa Pietikäinen jatkaa meppinä kolmannelle täydelle kaudelleen.

Täyte-ehdokkaiksi ovat lähteneet Hämeenlinnasta vihreiden tuore kansanedustaja Mirka Soinikoski, sinisten Kari Aaltonen ja Seitsemän tähden liikkeen Seppo Hauta-aho. Tähtiliikkeen toinen paikallinen ehdokas on Kimmo Kautio Hattulasta. Janakkalalainen Jenni Uotila on Suomen Kansa Ensin -puolueen ehdokkaana.

Perussuomalaisten yllättävin ehdokasvärväys on riihimäkeläinen taloustieteilijä, Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén, 70. Talouspoliittisilta näkemyksiltään Virén sijoittuu ekonomistikunnan oikeaan laitaan.

On mahdotonta käsittää, miksi vihreiden Soinikoski suostui ehdolle eurovaaleihin. Miksi ihmeessä kukaan äänestäisi ehdokasta, joka ilmoittaa jo etukäteen kieltäytyvänsä tehtävästä, vaikka tulisi valituksi? Vieläpä vaaleissa, joissa koko maa on yhtä vaalipiiriä eli kaikkialla on sama ehdokaslista?

Näiden vale-ehdokkaiden käytön ainoa tarkoitus on huijata tietämättömimpiä äänestäjiä tutuilla naamoilla. Puolueen raapimien äänten hintana on ansaitusti kielteinen julkisuus. Tämä moraalisesti kyseenalainen temppuilu heittää ikävän varjon koko vaalikampanjoinnin ylle. Eduskuntavaalien tulosten selvittyä puolueilla olisi pitänyt olla ryhtiä siivota pois eurovaalien alustavilta ehdokaslistoilta ne valitut, jotka eivät oikeasti ryhtyisi mepeiksi. HäSa

 

Eurovaalit 2019

Europarlamenttivaalit järjestetään sunnuntaina 26. toukokuuta.

Ennakkoäänestys kotimaassa on 15.–21. toukokuuta.

Suomesta valitaan europarlamenttiin 13 meppiä. Jos Britannia lähtee EU:sta, määrä nousee 14:ään.

Koko Suomi muodostaa yhden vaalipiirin.