Kolumnit Mielipiteet

Vieraskolumni: Hämeen ryhdistäytymiselle yhdestoista hetki - Uhkan muodostaa pääkaupunkiseudun ja Tampereen itsekkyys

Kuva: Pekka Rautiainen
Johannes Koskinen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Aluetutkimukseen erikoistunut tutkija Timo Aro on väläytellyt erilaisia kahdeksan maakunnan malleja Suomelle. Hämettä pilkottaisiin kolmeen suuntaan ja kautta maan suurimpia keskuksia vahvistettaisiin edelleen uusilla läänityksillä pienemmät maakunnat pois pyyhkäisemällä.

Meidän pitää tarttua rivakasti toimeen tällaisten yksipuolisten keskittämismallien torjumiseksi.

Helmikuun puolivälissä julkistettu kuntakehityksen tilannekuva vahvisti aiempien väestöennusteiden synkkiä värejä suurimmassa osassa Suomea. Eriytyvä kehitys isojen kasvukeskusten ja taantuvien alueiden välillä vaikuttaa työllisyyteen, palveluihin ja yleensäkin elämisen edellytyksiin.

 

Väestön ikärakenteen muutos vähentää maksajia ja vaikeuttaa palvelurakenteen ylläpitämistä monipuolisena. Syntyvyyden lasku on oikaistavissa mutta hitaasti.

Keskittävä muuttoliike lisää kustannuksia molemmissa päissä. Yhteisöverotulojen kasvu, samoin esimerkiksi kiinteistöverojen tuotto keskittyy entistä pienemmälle kuntajoukolle. Ruuhkautuvilla alueilla tarvitaan kalliita liikenne- ym. järjestelyjä.

Valtion tasausmahdollisuudet kovasti eriytyvien kuntien rahoitustilanteen tasaamiseksi ovat aika lailla tapissa. Kunnallisveron tuotto vaihtelee 2 000 eurosta 6 500 euroon asukasta kohti.

Valtionosuutta maksetaan keskimäärin 22 prosenttia kuntien tuloista – köyhimmässä päässä 41 prosenttia, isoimmissa kaupungeissa keskimäärin 11 prosenttia.

 

Hämeessä väestökehitys kaupunkiseuduilla on vielä siedettävää, mutta syrjäisimpien kuntien osalta hälyttävää. Taloudessa viime vuoden poikkeustekijät edellisen hallituksen indeksi- ja valtionosuusjäädytyksistä ennakonpidätysremonttiin aiheuttivat isolle joukolle kuntia, myös Hämeenlinnan, Lahden ja Jyväskylän kaltaisille keskuskaupungeille tuntuvia alijäämiä.

Ne oikenevat kunhan menojen priorisoinnissa ollaan tarkkoja.

Alueiden elinvoimalle yritysten ja työpaikkojen kasvu on avaintekijä, joka heijastuu muuttoliikkeeseen ja väestötilastoihin. Hämeen ripeään kehitykseen, josta nautimme vuosituhannen vaihteen molemmin puolin, on mahdollista palata oikeilla valinnoilla.

Hyvin toimivat koulutus- ja sote-palvelut, pääkaupunkiseutua oleellisesti edullisempi ja viihtyisämpi asuminen, luistavat yhteydet, monipuolistuva yritys- ja työpaikkarakenne ovat vahvuutemme.

 

Uhkan muodostaa naapurien, pääkaupunkiseudun ja Tampereen itsekkyys, mistä tuoreet tunnin junan vaiheet ja yliopisto- ynnä hallintokeskittämiset antavat esimakua.

Tiiviimpi yhteistoiminta esimerkiksi Hämeenlinna-Riihimäki-akselilla ja laajemmin aluepolitiikan kunnianpalautus toimivat vastalääkkeenä.

Nurkkakuntainen ja sisäisiin kiistoihin keskittyvä politiikka ei tehoa. Aloitteellinen ja uutta luova toimii.

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.).

Menot