Valtiovalta aikoo rakentaa uusia ratayhteyksiä hankeyhtiöillä. Yhtiöt lainaavat rahat ratojen rakentamiseen ja valtio takaa niiden lainat.
Mallia perustellaan sillä, että valtion budjettiin ei mahdu määrärahoja ratojen rakentamiseen. Rahaa uusiin ratoihin tulisi myös kunnilta ja käyttäjiltä.
Kunnilla ei ole uusiin miljardiratoihin sen paremmin rahaa kuin valtiollakaan. Ratojen nykyinen käyttäjä eli VR maksaa “vuokraa” noin kymmenesosan siitä, mitä valtio sijoittaa vuosittain rautateiden rakentamiseen ja ylläpitoon.
Hankeyhtiöihin piilotetaan uusia miljardivelkoja, joka kaadetaan tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Useimmilla suunnitelluilla ratayhteyksillä ei ole taloudellista pohjaa. Ykköseksi on kiilattu valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) kotikaupungin uusi rata, joka kutsutaan Turun tunnin radaksi.
Suomen pääradan eli Helsingistä Tampereelle vievän radan uusille kiskoille ei ole edes suunnitteluvaroja. Radan liikenne ja sen liikenteen kasvattamisen mahdollisuudet ovat kuitenkin moninkertaiset verrattuna Turun rataan.
Pääradan parantamisesta on kirjattu valtion budjettiin maininta Tampereen tunnin junayhteytenä. Tampereelta suunnitellaan siis luotijunayhteyttä Helsinkiin ohi kaikkien radanvarren keskusten.
Huippunopeat junat kilpailevat maailmalla metropolien lentoyhteyksien kanssa. Tampere ei ole metropoli. Omien raiteiden rakentaminen pormestari Lauri Lylylle olisi taloudellisesti järjetöntä.
Pääkaupunkiseudun ja Tampereen poliitikot ovat onnistuneet jopa nostamaan niin sanotun lentoradan eli Helsinki–Vantaan lentokentän nopean junayhteyden pöydälle. Lentokentälle valmistui juuri kehärata.
Rakentamista vauhditetaan myös puhumalla kustannusarvioista, joissa saattaa olla jopa yksi nolla liian vähän. Suomeen ei nyt suunnitella miljardien vaan kymmenien miljardien eurojen ratayhteyksiä.
Tietenkään tällaisia rahoja ei voida kirjata valtion budjettiin, vaan ne ulkoistetaan hankeyhtiöihin, jotka rahoitetaan myöhemmin verovaroilla. Hankeyhtiöissä voidaan tehdä päätöksiä, joilla ei ole liikenteellistä eikä taloudellista pohjaa.
Ratahankeita perustellaan ilmastopolitiikalla, joka toimii perusteluna miltei kaikelle muullekin päästöjen kasvattamiselle.
