Kolumnit

Hengähdysmahdollisuus työelämästä antaa toivoa, että jaksan pakertaa vielä vaarinakin

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Viime viikolla julkaistut valtiovarainministeriön ehdotukset työllisyyden parantamiseksi sisälsivät jo pitkään jatkuneen pyrkimyksen vuorotteluvapaajärjestelmän lopettamiseksi.

Vuorotteluvapaa otettiin käyttöön vuonna 1996 korkean työllisyyden aikaan. Tuolloin – ja myöhemmin – sen on todettu hyödyntäneen varsinkin vuorottelun ajaksi työllistettyjä. Työuria vuorottelu ei ole pidentänyt toivotulla tavalla.

Vuorotteluvapaa on ollut liian suosittu, joten ehtoja on kiristetty useaan otteeseen. Lääke on tehonnut: vuorotteluvapaiden määrä on romahtanut. Vielä vuonna 2014 vapaalle jäi noin 20 000 työntekijää, kun vuonna 2017 määrä oli enää alle 9 000. Tästä on tultu yhä alaspäin. Vuorotteluvapaan enimmäiskestoa on myös karsittu.

 


Vuorotteluvapaa on ollut liian suosittu, joten ehtoja on kiristetty useaan otteeseen.”


 

Vapaalle pääseminen ja työllistettävän henkilön löytäminen on tehty hankalaksi. Ehdot on ruuvattu niin tiukoiksi, että asiantuntijatehtäviin ja erityisosaamista vaativille aloille on miltei mahdoton löytää riittävän pitkään työttömänä ollut, riittävän vanha tai riittävän vähän aikaa sitten valmistunut sijainen. Sijaista ei tarvitse palkata täsmälleen samaan tehtävään, mutta työnantajilla ei ole välttämättä halua tai mahdollisuuksia ottaa tilalle ketään kädestä kiinni pideltävää.

Ministeriössä tunnutaan tarkastelevan vuorotteluvapaata suppeasti vain yhdestä näkökulmasta. Se ei ole pidentänyt iäkkäimpien vapaalle jääneiden työuria, mutta suomalaisten työllistymistä tarkastelevissa Excel-käppyröissä ei pystytä mitenkään huomioimaan yksilöiden vapaastaan saamia hyötyjä: työuupumisen välttämistä, rauhoittumista, haaveiden toteuttamista, aikaa itsetutkiskeluun…

Olin ensimmäisen mutta toivottavasti en viimeisen kerran vuorotteluvapaalla viime vuosikymmenellä.

Hyppääminen oravanpyörästä vajaaksi vuodeksi söi säästöt ja näkyy aikanaan eläkkeessä. En silti usko koskaan katuvani jaksoa, jota nyt muistelen parhaana aikana aikuisiällä. Pääsin toteuttamaan haaveen pidempiaikaisesta ajanjaksosta ulkomailla, minkä jälkeen jäin kuukausiksi koti-isäksi. Ja kun vaippasirkuksesta palasi takaisin, maistui työnteko hyvältä ihmeellisen pitkään.

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic