fbpx
Kolumnit

Hirmuaatteiden ihannointia oikealla ja vasemmalla – Kumpi on pahempaa, persunuorten mölinät vai kommunisti Kontulan pöhköily?

Kuva: Pekka Rautiainen
Viki Salonen. Kuva: Pekka Rautiainen

Enpä olisi uskonut, että universumin kaikista persuista juuri Teuvo Hakkarainen ryhtyy tekemään sitä, mihin Jussi Halla-aho ei pysty: brändäämään perussuomalaisista hallituskelpoista puoluetta.

Kun puoluejohtaja Halla-aho – “rotujen luonnotonta sekoittumista” ainakin aiemmin vastustaneen Suomen Sisun entinen jäsen – haparoi persunuorten etnonationalisti- ja fasistisiiven hiljentämisessä, otti Hakkarainen ohjat ja iski vastapalloon.

Europarlamentaarikko Hakkaraisen pikakihlautuminen nuoren hondurasilaisen kanssa henkii ja suorastaan julistaa kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ilosanomaa. Jos Hakkarainen jatkaa samaan malliin, häntä ei välttämättä enää kohta erota Pekka Haavistosta (vihr.).

Perussuomalaisten imagoa monipuolistaessaan kosmopoliitti Hakkarainen myös kunnioittaa elegantisti puolueen juuria matkimalla sen perustajiin kuulunutta Urpo Leppästä. Muistattehan Urpon ja kuubalaisen Anan? Hakkaraisen tuore näkemys, että Euroopan maiden pitäisi ottaa mallia Keski-Amerikasta, tuo puolestaan etsimättä mieleen takavuosien kehitysmaaidealistien näkemyksen, että länsimaalaisten pitäisi ottaa oppia afrikkalaisista.

Fasistiksi itseään kutsuneen Toni Jalosen kaltaiset nuorisopoliitikot tuovat mieleen lähinnä ”valtakunnanjohtaja” Pekka Siitoinin.

Mutta osataan sitä vasemmallakin laidalla, kuten kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) kommunismipuheet osoittavat.

Kontula tyrkyttää nuorille sukupolville kaikista historian tapahtumista irrotettua kommunismitulkintaansa ja kuittaa saamansa kritiikin sillä, etteivät arvostelijat muka tunne aihetta riittävän hyvin. Kommunismin aiheuttamat valtaisat kärsimykset eivät kommunisti Kontulaa hetkauta. Esimerkiksi Kansan Uutisten haastattelussa hän tokaisi, että ideologian arvioiminen sen nimissä tapettujen ihmisten määrän perusteella olisi ”ihan pöhköä”.

Pöhköä? Kommunismia ei siis pitäisi arvioida sen todellisten “saavutusten” pohjalta vaan sillä perusteella, millaiseksi tämä tuhoisa aate on muovautunut Anna Kontulan korvien välissä?

Kumpi on pahempaa, kammottavimpien ideologioiden avoimen pösilö diggailu vai niiden näennäisen älyllinen vääristely ja valkopesu? En tiedä, mutta kumpaakaan ei toivoisi enää näkevänsä eikä kuulevansa.

Menot