Kolumnit

Hukumme jättipalsamiin – Miksi kukaan ei tee mitään?

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Näin mietin, kun kävelen kodin lähellä olevaa puronvartta.

Tuo pirullinen vieraslaji kipuaa vuosi vuodelta ylemmäs pengertä ja vie elintilan alkuperäisiltä kasveilta.

Sitä työntyy usean verson armeijana omasta kukkapenkistä. Röyhkeä opportunisti!

Vieraslaji. fi -sivuston mukaan jättipalsami lasketaan Euroopan sadan pahimman vieraslajin joukkoon.

Onneksi en ole ainoa, joka on huolissaan tämän pahiksen invaasiosta. Viime viikolla Hämeen Sanomien lukijat nostivat ongelmaa esiin mielipideosastollamme.

Riihimäellä järjestettiin perjantaina Peltosaaren jättipalsamitalkoot. Hyvä te!

Julmetun isoon varteensa nähden kukinto on naurettavan pieni: yleensä kaksi hailakanpunaista kukkaa. Hullua, että sitä on joskus haluttu kotipuutarhan.

Kasvin hävittämisen suhteen on hyviä ja huonoja uutisia.

Yksivuotisena lajina sen juuret ovat heppoisesti maassa, ja kasvin saa pienelläkin nyppäisyllä irti. Lisääntyminen tapahtuu pääasiassa vain siemenistä, eikä kasvi onneksi tee siemenpankkia.

Yksi yksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä, jotka se ampuu metrien päähän. Jos kasvia lähtee poistamaan, kun siemenkodat ovat jo kypsyneet, siemenet leviävät ympäristöön.

Jättipalsamin torjumiseksi alue tulee niittää pari-kolme kertaa kesässä. Kun ottaa huomioon, miten laajalle alueelle se on usein ehtinyt purojen ja ojien varsilla, lehdoissa ja muissa rehevissä kohteissa levitä, on työmäärä valtava.

Kuka sen tekee?

Ei paljon auta, jos nypin sata kasvia päivässä kotini lähistöltä. Se on vielä naurettavan vähän.

Pahimmilla alueilla on aivan turha lähteä yksinään jättipalsamia tuhoamaan.

Siihen vaaditaan innokasta ja pitkäjänteistä talkooväkeä ja kuntien panostamista vieraslajin torjuntaan.

Vähintä, mitä jokainen meistä voi tehdä, on olla kuskaamatta yhtään mitään puutarhajätettä metsään. Monet jättipalsamikasvustot ovat peräisin metsään nakatuista puutarhajätteistä.

Jätteet tulee hävittää niin, etteivät siemenet pääse leviämään ja kasvi uudelleen juurtumaan.

Ryhdytään siis hommiin, jotta kasviatlaksestamme löytyy jatkossakin monipuolisesti eri lajeja?

Päivän lehti

19.9.2020

Fingerpori

comic