Kolumnit

Ilmastovauhkot vievät viimeisen maitotilkan lapsilta ja vanhuksilta

Kuva: Terho Aalto
Kuva: Terho Aalto

Suomalaiset syövät aina väärin. Tästä huomautellaan jatkuvasti. Osa opastajista on liikkeellä yhteisen hyvän, esimerkiksi kansanterveyden nimissä, osa taas maailmankatsomuksellisten, jopa fasististen tavoitteiden innoittamina.

Kansalaisten itsemääräämisoikeutta loukataan vakavasti, kun jokaista suupalaa kommentoidaan negatiiviseen sävyyn. Uusia ohjeita singahtelee tämän tästä, eikä tavan ihminen enää oikein tiedä, mitä tai ketä uskoa.

 

Ravitsemussuositukset eivät ole ollenkaan uusi ilmiö. Vanhassa testamentissa kirjoitetaan, että itse isä-Jumala suositteli Aatamille ja Eevalle pidättäytymistä kielletyn puun hedelmistä. Mutta kun Eeva antoi, niin Aatami otti.

Suosituksen rikkomisella oli kauaskantoiset ja ikävät seuraukset koko ihmisen suvulle. Pariskunta häädettiin paratiisista ja yhä edelleen naisen pitää kivulla synnyttämän ja leipä on syötävä otsa hiessä.

 

Jokapäiväisesta leivästä on tullut ehtymätön keskustelujen ja kiistojen aihe, josta riittää jokaiselle jotakin. Ruoka on politiikan kovinta ydintä, joka kattaa sen kaikki lohkot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ympäristöpolitiikkaan saakka.

Ruuan takia on käyty sotia, sen puute, arkisemmin nälkä, on nostattanut vallankumouksia ja edelleen myös vähäisempiä mekkalointeja.

Jokainen valitkoon ateriakseen sellaista, mikä hyvältä ja oikealta tuntuu. Vastenmielisyyden raja ylittyy, kun ryhdytään neuvomaan ja painostamaan ja korostetaan omaa hyvyyttä ja oikeamielisyyttä.

Näitä toitottajia tapaa työpaikkaruokaloiden noutopöytien ja ruokakauppojen vaiheilta, joissa he tekevät valinnoistaan ohjelmanumeron. Heille ei riitä se, että ovat itse tyytyväisiä. Olo voimaantuu vasta , kun pääsee motkottamaan muille.

 

Hämeenlinnassa kolmannes yläasteen oppilaista ilvoksuu kouluruokaa. Näille hemmotelluille ja puutteellisen kotikasvatuksen saaneille laumasieluisille kakaroille ei kunnan soppa kelpaa.

Joka kouluruokaa soimaa, ei ole huonoa ruokaa saanutkaan. Olisi kiva tietää, millainen a´ la carte -lista näille nirsoille kullannupuille on kotona tarjolla.

Kouluihin puuhataan kasvisruokapäiviä. Jospa kokeillaan muutamaa täysin ruuatonta päivää; ruokiksella imeskellään omaa peukaloa.

Peukkupäivän jälkeen makkarakastike, kasvisbroilerikeitto, lihapyörykät ja lohilasagne lisukkeineen ja kasvisvaihtoehtoineen saattaisivat maistua.

 

Laajalla valinnanvapaudella vuosia elämöinyt kokoomus on oppositiossa kääntänyt kelkkansa. Puolueen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Otto Meri vaatii maidon kieltämistä kaikissa kaupungin ruokapaikoissa ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun nimissä.

Kylläpä valinnanvapaus kutistuu olemattomaksi! Porvaripoliitikko rajoittaisi sen siihen, juoko vettä tai on vallan juomatta.

Turmiollista kivihiiltä kyllä tuprutellaan surutta pääkaupungin energialaitoksilla miljoona tonnia vuodessa, mutta lapsilta ja vanhuksilta riistetään viimeinenkin maitotilkka.

Valtuutettu Meri osaa tosiaan määritellä ilmastopolitiikan painopisteet ja päätösten vaikuttavuuden.

Kirjoittaja on ansaittuja eläkepäiviään viettävä Hämeen Sanomien pitkäaikainen toimittaja.