Kolumnit

Isoäidit pitävät maailman pyörimässä ja radallaan

Isoäitien ja lastenlasten yhteinen aika on pidentynyt merkittävästi 1900-luvulta lähtien, kertoo Turun yliopiston tuore tutkimus. Samalla isoäitien merkitys lastenlastensa elämässä on muuttunut.

Maatalousyhteiskunnan aikaan lastenlasten ja isoäitien yhteinen elinaika oli lyhyt, mutta mummot asuivat usein saman katon alla nuorempien sukupolvien kanssa. Nykyään harvempi isoäiti kuuluu kodin kalustukseen, mutta mummon merkitys on entistäkin suurempi monen lapsiperheen arjen mahdollistajana.

Nykymummot eivät ole ikeniään kiikkustuolissa imeskeleviä ja menneistä höperehtiviä harmaahapsia, vaan aktiivisia ja aikaansaavia tehopakkauksia, joita ilman moni lapsiperhe olisi hätää kärsimässä.

Silpputyön aikakautena monet mummot – toki isoisätkin – paikkaavat tyhjiä aukkoja vanhempien minuuttiaikataulutetussa kalenterissa. Mummot kiiruhtavat hakemaan lapsenlapsia hoidosta, kun vanhemmat viipyvät ylitöissä, joustavat työvuorojen vaihtuessa ja pyyhältävät paikalle milloin minkäkin menon viedessä vanhempia.

Nykyaika mahdollistaa myös etäisoäitiyden. Kun kansainvälistyminen vie perheitä maailmalle, voi videopuhelun kautta säännöllisesti yhteyttä pitävä isoäiti olla lapselle tärkeä kiinnekohta kotimaahan.

Historiallisesti tarkasteltuna isoäitien merkitys eloonjäämisen kannalta on ollut erityisen suuri lapsen ohitettua imeväisiän, eli 2–5-vuotiaana. Tänä päivänä isoäidit eivät ole avaintekijänä pikkulasten eloonjäämisen kannalta, mutta useat tutkimukset ovat osoittaneet isoäideillä olevan merkitystä lastenlasten hyvinvointiin.

Eroperheissä mummola merkitsee usein pysyvyyttä ja turvallista muuttumattomuutta. Merkittävimpiä muistoja omasta lapsuudestani on mummola, jossa sai pysähtyä kotimatkalla koulupäivän jälkeen.

Mummon muusi ja lihakastike maistuivat samalta, vaikka maailma järkkyi ympärillä lapsesta riippumattomien mullistusten ja oman kasvun seurauksena. Mummola oli turvasatama, jossa sai olla lapsi silloinkin, kun muille piti ja halusi näyttää kovalta, päättäväiseltä ja itsenäiseltä.

Vanhempana pidän suurena rikkautena sitä, että isoäidit ovat lähellä ja läheisiä. Ilman isoäitejä lapsillani ei olisi hajuakaan mitä marjoja voi syödä kuolematta tai millaisia lauluja lapset kuuntelivat silloin, kun lastenmusiikki tarkoitti vielä lapsille sanoitettua musiikkia, eikä pikkutuhmuuksia laulavaa rovaniemeläistä öljylannetta.

Ilman isoäitejä hyvä elämä sellaisena kuin sen tunnen, ei olisi mahdollista.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930