Kolumnit

Janakkala elää ajan hengessä – Se loikkaa allikkoon

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Janakkalan kunta ponnistaa jättiloikkaan. Epäselvää on vain, mihin allikkoon sen loikka kantaa.

Kunta käynnistää noin sadan miljoonan euron uudet investoinnit Turengin ja Tervakosken kouluihin. Tervakoski saa myös uuden uimahallin ja terveysaseman.

Ulkopuolelta on vaikea arvioida pitävästi kunnan rakennushankkeiden mielekkyyttä. Ei ole syytä epäillä, etteivät Janakkalan koulut kaipaa uudistusta.

Kunnan taloudellista tilaa ja näkymiä voi kuitenkin arvioida.

 

Janakkalan tilinpäätösten vuosikate on noin 4 miljoonaa euroa. Kunta on jo nyt investoinut vuosittain 1-2 miljoonaa euroa enemmän kuin sillä olisi varaa.

Ei ole näkymää, että kuntien tulot kääntyisivät kasvuun. Kun hallitus lopettaa valtionosuuksien jäädytyksen, kunnille tulevat korotukset uppoavat kiky-sopimuksen purkamisen kuluihin ja uusiin tehtäviin.

Verotulot eivät juuri kasva, koska palkkojen sopimuskorotukset ovat liikkuneet nollan molemmin puolin. Janakkala on päättänyt, että sen ennestään korkeaa veroprosenttia ei koroteta.

Investoinnit kasvattavat Janakkalan velat kaksinkertaiseksi. Kunta ei kykene lähitulevaisuudessa lyhentämään velkojaan. Jättivelat jäävät ikään kuin odottamaan korkojen nousua.

 

Velkaantuva kunta saattaa pitää jonkin aikaa tilinpäätöksiensä alijäämät kurissa, koska rakennuksien arvot poistetaan vasta kymmenien vuosien kuluessa. Sadan miljoonan rakennuksista syntyy silti noin 3 miljoonan euron vuotuinen poisto. Janakkalassa se on melkein yhtä paljon kuin kymmenen lähivuoden keskimääräinen vuosikate.

Janakkala siis pystyy nykyisillä tuloillaan ja käyttömenoillaan poistamaan uudet investointinsa. Sillä ei kuitenkaan saisi olla muita poistoja eikä se saisi investoida ainakaan 30 vuoteen.

Yhtälö on täysin mahdoton.

 

Janakkalan loikka ja ajan henki ovat täysin linjassa. Kunnille sälytetään lisää tehtäviä, vaikka ne eivät selviä edes nykyisistä tehtävistään.

Osa kotitalouksista kuluttaa holtittomasti. Maksuhäiriömerkintöjen ja ulosottovelkojen määrät ovat ennätykselliset.

Hallitus lisää ronskisti valtion menoja, vaikka tulot eivät ole pitkään aikaan riittäneet entisiin menoihin. Veronkorotuksilla nujerretaan pienikin talouskasvu.