Kolumnit

Kalma löyhkää British Steelin tarinassa

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Tuore ja kiihottava tarina uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Kun teräsyhtiö British Steel syytti konkurssistaan brexitiä, sitä toisteltiin kuin mantraa tiedotusvälineissä.

Koko tarina on aika lailla toisenlainen.

Kaatunut yhtiö ei ollut se British Steel, jonka Britannian työväenpuolue aikoinaan loi sosialisoimalla kuningaskunnan teräsyritykset. Alkuperäinen British Steel sulautettiin hollantilaisen teräsyhtiön kanssa Corukseksi vuonna 1999. Intialainen Tata taas osti sen vuonna 2006.

Nyt kaatui 5 000 työntekijää työllistävä Coruksen siivu, jonka pääomasijoitusyhtiö Greybull Capital osti kolme vuotta sitten. Yhden (1) punnan kauppahinta kuvaa Euroopan terästeollisuuden alennustilaa.

Euroopan terästeollisuuden lähihistoria näyttää suurelta kuolinkamppailulta. Britanniassa alan työntekijöiden määrä on laskenut 300 000:lla vuodesta 1971.

Britanniassa on 2000-luvulla suljettu lukuisia terästehtaita, jotka ovat työllistäneet kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Välilliset menetykset ovat hirvittäviä.

EU-maiden terästuotantoa rasitetaan korkeilla energiaveroilla ja päästökaupalla. Meillä kohistaan kauppasodasta ja tulleista. Rakennamme aivan ilman presidentti Donald Trumpin apuakin omille tuotteillemme tullien kaltaisia maksuja.

Eurooppalaista terästä korvataan kiinalaisella, jota valmistetaan valtavilla päästöillä ja rahdataan meille toiselta puolelta maapalloa. Kasvatamme silmät ummessa päästöjä ilmastopolitiikan nimissä.

Teräksen valmistus on kemiallinen yhtälö, jossa syntyy väkisin hiilidioksidia. Terästä ei voi valmistaa, jos kaikkiin hiilidioksidipäästöihin on ostettava päästöoikeudet. EU on siksi jakanut osan päästöoikeuksista teollisuudelle ilmaiseksi.

British Steel myi pois omat päästöoikeutensa. Se ilmeisesti arvioi, että niiden hinnan on laskettava. Päästöoikeuksien hinnat ovat kuitenkin kohonneet tuntuvasti.

British Steelin tarina on hyvä opetus. Metallien valmistus on Suomelle erittäin tärkeä elinkeino. Hämeenlinna ei olisi keskisuuri suomalainen kaupunki ilman SSAB:n tehdasta, joka työllistää suoraan noin tuhat ihmistä.

Teräs on elintärkeä tuote myös useille muille teollisuuden aloille. Esimerkiksi ajoneuvoja ei kannata valmistaa Euroopassa ilman omaa terästä.