Kolumnit

Kansalaisuuden saa vain, jos suostuu paiskaamaan kättä virkamiehen kanssa – kättelemisestä tuli Tanskassa poliittinen kiistakysymys

Mistä puhumme, kun puhumme niinkin arkipäiväisestä asiasta kuin kättelemisestä? Tanskassa asiasta on tullut nyt poliittinen kiistakysymys.

Hallitus haluaa, että vastaisuudessa maan kansalaisuuden saa seremoniassa, johon kuuluu pormestarin tai jonkun muun virkamiehen kätteleminen. Oppositiossa lakiehdotusta vastustetaan, ja asia on muutenkin herättänyt maassa paljon keskustelua.

Kädenpuristus ei ole aivan yksinkertainen edellytys lakiin kirjattavaksi. Osa muslimeista ei kättele tai muutenkaan kosketa vastakkaisen sukupuolen edustajaa perhepiirin ulkopuolella. Valtaosa muslimeista tosin kättelee.

Maahanmuuttoministeri Inger Støjberg perusteli viime kuussa, että ihmiset tervehtivät toisiaan Tanskassa juuri kädenpuristuksella. Kansalaisuusseremoniaan osallistuva joutuisi myös allekirjoittamaan lausunnon, jossa lupaa kunnioittaa tanskalaisia arvoja.

 

Monet pormestarit kuitenkin vieroksuvat sitä, että heidän täytyisi pakottaa joitakuita uusia tanskalaisia kättelemään.

Esimerkiksi Kööpenhaminan kyljessä sijaitsevan Ishøjin sosiaalidemokraattinen pormestari sanoi olevansa valmis rikkomaan lakia, jotta hänen ei tarvitsisi kätellä väkipakolla uusia kansalaisia.

Pääministeri Lars Løkke Rasmussen ehti jo pohtia, pitäisikö valtion ruveta järjestämään seremonioita, jos pormestarit kieltäytyvät kunniasta.

 

Pohjolassa kättely ei ole varsinaisesti vuosisatoja vanha kansanperinne. Esimerkiksi Tanskassa ja Suomessa kättely tervehtimismuotona arkipäiväistyi vasta 1800-luvun lopulla. Sitä ennen sitä käytettiin sopimuksia tehdessä.

Kättelyn alkuperä ulottuu aikaan, jolloin piti nykyistä enemmän todistella kohtaavansa toisen ihmisen hyvin aikein: kädessä ei ole ainakaan miekkaa tai muuta asetta.

Nyt se on yksi yleisimpiä tapoja tervehtiä Euroopassa.

Sveitsissä ei lopulta tänä vuonna annettu kansalaisuutta naiselle, joka kieltäytyi kättelemästä kansalaishaastattelun tehnyttä virkamiestä.

Toisaalta, Ruotsissa nainen sai viime kuussa oikeusvoiton, kun hän oli työhaastattelussa kieltäytynyt kättelystä ja työhaastattelu oli keskeytetty saman tien.

Oikeus määräsi kyseisen työnantajan maksamaan korvauksia. Oikeus siteerasi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9:ttä artiklaa: sen mukaan asia kuului kategoriaan uskonnolliset ilmenemismuodot.

Tanskalainen kirjailija ja imaami Sherin Kankan muistutti Tanskan yleisradioyhtiölle, että monet tanskalaiset kokisivat epämukavuutta esimerkiksi ranskalaisten tai japanilaisten tervehtimistapojen edessä.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.