Kolumnit

Kielikolumni: Hetki hetkeltä

Roomalainen runoilija Horatius kehottaa eräässä oodissaan muuatta naista tarttumaan hetkeen: carpe diem! Sanatarkasti käännettynä tämä latinankielinen kehotus viittaa hieman arvoituksellisesti päivän poimimiseen, kun se on kypsä, valmis.

Tuskinpa tiesi Horatius, että kaksituhatta vuotta myöhemmin eli huhtikuussa 2014 perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä on lainaava hänen sanojaan Suomen eduskunnassa: ”Arvoisa herra puhemies! Hyvistä tarjouksista ei pidä kieltäytyä, vaan on tartuttava tilaisuuteen. Carpe diem, sanoo vanha latinankielinen viisaus.”

Carpe diem on yksi tunnetuimmista lentävistä lauseista eli usein toistetuista lausumista. Sen hetkeen tarttumisen ja hetkessä elämisen viesti tuntuu menneen perille, ainakin jos verkkotekstien otsikoita on uskominen: Miten elää hetkessä? Miten elää tässä hetkessä? Harjoittele elämään hetkessä. Kuinka elää hetkessä myös arjessa? Vaikea elää hetkessä. Hetkessä elämisen taito. Mindfulness auttaa elämään hetkessä. Yritä elää hetkessä. Viisas opettaja elää hetkessä. Äitinä on tärkeää elää hetkessä.

”Hetkessä eläminen” on suorastaan muoti-ilmaus, ja samaa voi sanoa ”hetki hetkeltä” -lausahduksesta. Erityisesti journalistisissa yhteyksissä sitä viljellään taajaan: IS seuraa miesten 15 kilometrin kisaa hetki hetkeltä. Yle seuraa hetki hetkeltä päivän brexit-puheita. Leijonien Ruotsi-voitto hetki hetkeltä. Hiroshima hetki hetkeltä. Seurasimme Oscar-gaalaa hetki hetkeltä. Seuraamme hurrikaania hetki hetkeltä.

Hetki hetkeltä -verkkolähetysten yhteydessä käytetään usein ”liveseurannan” ja ”nettiliven” kaltaisia uudissanoja. Seurannan ajantasaisuutta tehostaa sellaisten ilmausten kuin ”juuri nyt” käyttö.

Mitähän juuri nyt kuuluu liito-oravalle kolossaan – seuraa livelähetystä! Kesällä voimme taas varmaankin tarkkailla herpaantumatta, mitä norppalive tarjoaa nähtäväksemme – hetki hetkeltä. Joulun aikaan katsottavaksemme tarjottiin muun muassa ostoshihnaliveä – seuraa hetki hetkeltä!

Hetki on toki aina ollut hyvin monikäyttöinen sana. Tästä pääsee tuossa tuokiossa perille, kun silmäilee 1900-luvun alkupuolen kieltä kuvaavaa Nykysuomen sanakirjaa, jossa on kymmenittäin esimerkkejä hetki-sanan käyttötavoista. Hetki voi lyödä, hetket voivat olla luetut, kaikki voi olla ohi hetkessä. Hetki voi olla heikko tai otollinen.

”Ajallansa aidan pano, hetkellänsä heinän teko”, sanotaan sananlaskussa.

Hetki voi tarkoittaa tuntia, kun puhutaan raamatullisesti päivän kahdestatoista hetkestä ja siitä, miten jokin tapahtuu yhdennellätoista hetkellä, siis viime tingassa. Mutta voiko hetki hetkeltä live-elämää hamuava kokea lainkaan – hetken hurmaa?

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.