Kolumnit

Kiky-mestari on näkökulmakysymys – Voittajia on yllättävän paljon

Työehtoneuvottelujen tulosten kommentoinnissa kaikki osapuolet haluavat esiintyä voittajina. Mieleen tulee politiikan gallupien kommentointi, jossa tulos on merkityksellinen silloin, kun se on puolueen kannalta armollinen. Kun käyrä osoittaa alaspäin, mielipidemittausten merkitystä vähätellään, pohtii Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.
Jussi Orell Kuva: Joel Maisalmi
Kirjoittajista Jussi Orell on Lännen Median uutispäällikkö.

Kiky-työajan pidennys sovittiin pysyväksi ja sellaisena sen tulee säilyä.

Missään ei ole sovittu, että kiky-tunnit olisivat voimassa ”maailman tappiin”.

Muun muassa näin työmarkkinajohtajat kuvailivat kilpailukykysopimukseen sisältyneen lisätyöajan luonnetta ennen työehtosopimusneuvotteluja tai niiden aikana.

Kiky-tunnit tiedettiin hyvissä ajoin varsinaisen palkkaratkaisun ohella suurimmaksi kiistaksi. Työnantajille vuotuinen 24 tunnin lisätyöaika merkitsi kilpailukyvystä kiinni pitämistä, työntekijöille ilmaista talkootyötä.

 

Merkittävät alat ovat viime päivinä kertoneet luopuvansa kiky-tunneista. Niitä on korvattu esimerkiksi työajan lisäjoustoilla. Kukaan ei vaan tunnu osaavan tyhjentävästi määritellä, ketkä lopulta voittivat.

Työnantajien mielestä kiky-tunnit eivät oikeastaan hävinneet vaan muuttivat muotoaan. Esimerkiksi metsäteollisuudessa tämä tapahtui muun muassa lyhentämällä juhannusseisokkia 24 tunnilla. Palkka tosin juoksee toisin kuin kiky-päivinä olisi tapahtunut.

Kemianteollisuuteen kerrottiin luodun uusia työaikamalleja ja teknologiateollisuuden toimihenkilöiden sopimus toi mahdollisuuden sijoitella työaikaa aiempaa joustavammin.

Yhtä varmojamenestyksestään neuvotteluissa ovat olleet työntekijäliitot, joiden mukaan tavoite talkootyön loppumisesta toteutui.

 

Erilaiset tulkinnat selittyvät osin sillä, että työnantajat ovat laskeneet kiky-tunneille tuottovaikutuksen, joka voidaan saavuttaa myös muilla ratkaisuilla. Työntekijöiden mielestä lisätunneille ei voida laskea yksiselitteistä kustannusvaikutusta. Heille kyse on ollut periaatteesta, jonka mukaan ilmainen työ ei käy päinsä.

Neuvotteluratkaisun argumentoinnissa on kyse myös mielikuvista. Tulos on esitettävä parhain päin julkisuuteen ja erityisesti niille, joiden asialla on oltu. Saavuttamatta jääneet tavoitteet jäävät silloin sivulauseisiin.

 

Mieleen tulee politiikan mielipidemittausten kommentointi. Kun puolue menestyy gallupissa, kyse on siitä, että sanoma vetää ja viesti tavoittaa kansalaiset. Kun käyrä sojottaa alas, muistetaan korostaa, että gallupit eivät äänestä, vaan kannatus mitataan vaaleissa.

Nämä taitavat olla niitä näkökulmakysymyksiä.


jussi.orell@lannenmedia.fi

Päivän lehti

25.2.2020