Kolumnit

Kirottu doping kannattaa loistavasti

Vilppi ei kannata, hihkuu puhtaan urheilun leiri. Dopingia käyttävä lierokiero jää kiinni, jos ei ennemmin niin myöhemmin.

Antidopingin toimikunnissa iloitaan voitosta: pölkyllä odottaa terän putoamista iso pää, pyöräilyn Ranskan ympäriajon 7-kertainen voittaja Lance Armstrong.

Nelikymppinen yhdysvaltalainen voitti ympäriajon ensimmäisen kerran 1999, viimeisen kultansa hän polki 2005.

Dopingin vastustajat kirjaavat käryn menestykseksi: taas maailma sai esimerkin vilpin seurauksista.

Oikeus toteutuu yli kymmenen vuoden viiveellä: Armstrongin olisi pitänyt jäädä kiinni heti ensimmäisen voiton jälkeen.

Mustan saa valkoiseksi ja temppu onnistuu dopingin vastustajilta.

Armstrong ei ole dopingin vastaisen työn riemuvoitto vaan suuri tappio.

Ammattiurheilija takoi vilpillä vähintään kymmenien miljoonien dollarin omaisuuden. Doping kannattaa!

Voitot voivat mennä sivu suun. Mitä sitten? Armstrong ei itke mitaleiden menoa, hän laskee rahojaan, joita riittää. Jättiomaisuus ei muutu tuhkaksi.

Entiset kilpakumppanit ovat kaikkien aikojan pyöräilijän kohtalosta vaitonaisia – pitäisi kai sanoa ymmärtäväisiä. Vaikuttaa siltä, että monen huippupolkijan rahat ovat dopingsaasteessa.

Vuosien kuluttua käryttämisellä on urheilussa rajaton tuki. Tässäkin tapauksessa ehdotonta pahaa voi vastustaa millä keinolla tahansa?

Jälkikäry tekee urheilijasta lainsuojattoman – ja yksin jäävän uhrin.

Huippu-urheilu on bisnestä, jossa etua saa urheilija, mutta yli kaiken urheiluvälinebisnes. Nimet ovat tuttuja: Adidas,
Nike,
Asics...

Kuinka monella sadalla miljoonalla dollarilla Armstrong on myynyt lenkkareita, paitoja ja muita urheilukaupan tuotteita?

Voi olla, että jokunen sponsori ryhtyy perimään pyöräilijältä rahojaan takaisin. Mikä tässä edustaisi oikeudenmukaisuutta? Ei ainakaan se, että pelkästään kärynnyttä urheilijaa rangaistaan.

Urheilun jättisuuret yhtiöt saavat pitää Armstrong-nimellä keräämänsä rikollisen hyödyn, tätä ei kukaan edes kyseenalaista.

Lontoon olympiakisojen kukkanen oli moukarinheittäjä Ivan Tsikhanin käry. Antidopingleiri kaivoi esiin hänen virtsansa vuoden 2006 Ateenan kisoista.

Näytteestä löytyi uudella testimenetelmällä väärää väriä ja näin estettiin hänen matkansa Lontooseen.

Tuskin väärä mies jäi kotiin. Tsikhan heitettiin silti ulos pelillä, jossa ei ole sovittuja sääntöjä! Urheilijan oikeusturva on pahan vastaisessa taistelussa korsi tuulessa.

Kisojen jälkeisessä testauksessa on kaksi näytettä. Toisen tutkimiseen urheilija vieläpä kutsutaan mukaan, jos a-näyte on positiivinen.

Tsikhan tapauksessa testaaja ilmoitti, että ikivanha kusi onkin violettia.

Sillä selvä! Syyllinen.