Kolumnit

Kolumni: Ammatinvalinta on monen mietinnän paikka

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Otsikon sanat tupsahtivat sähköpostiin. Se ei ollut vaalimainos, vaan hieman tarkemmalla zoomauksella viestin lähettäjäksi paljastui Studentum.fi, joka on osa kansainvälistä EMG – Educations Media Group – konsernia.

Yrityksen tavoitteena on auttaa ihmisiä löytämään itselleen sopiva koulutuspaikka.

Kävin taannoin yrityksen sivustolla tekemässä ammatinvalintatestin. Ajatuksen tasolla päivitetyn ehdotuksen saaminen siitä, miten elinkautista suorittava toimittaja olisi voinut käyttää työvuotensa, kutkutti hieman.

Tulos yllätti. 39 kysymyksen perusteella sopiviksi ammateiksi löytyivät mm. floristi, arkkitehti ja tanssinopettaja.

Tulos myös huvitti. Kasvihommia näillä olemattomilla viherpeukaloilla, rakennusymmärrystä tällä keskittymiskyvyllä tai jatkuvaa liikkumista näillä polvilla. Hah!

Oikeasti ammatinvalintatestit eivät tietenkään ole vain viihdyttävää ajankulua. Ne voivat olla pieniä apuvälineitä, kun nuori tekee oman elämän kannalta suuria ratkaisuja. Ne voivat myös lieventää nuoren kasvattajien neuvottomuutta.

– Ruuhkavuodet olivat niin helppoja!

Näin parkaisi ystävä, jonka jälkikasvu koostuu kolmesta ”opintojen välissä” olevasta nuoresta.

– Ennen riitti, kun ilmoitit, missä olet viimeksi nähnyt varustekassin ja mihin kellon aikaan kyyti treeneihin lähtee pihasta.

Nyt vanhempien pitäisi pystyä ennustamaan työelämän tulevaisuuden tarpeet, joiden pohjalta antaa viisaita vinkkejä oman lapsen luonteen parhaiten tuntien samalla, kun oma työura on yhdenlaista pätkää siellä ja toisenlaista tuolla.

Lohdullista tilanteessa on tietysti se, että opiskelumahdollisuuksia löytyy pilvin pimein. Yhteishakujärjestelmä pyörähtää ympäri useamman kerran vuodessa ja osassa koulutuslaitoksia oppilashaku on jatkuvaa. Lisäksi tutkimus toisensa perään todistaa, ettei yksi tutkinto tai ammatti nykyihmiselle edes riitä, mikä tekee opintopolulla harhailusta vähemmän kohtalokasta.

Kaikkein vapauttavinta on muistaa, että valtaosa nuorisosta ei ole minään maailman aikana tiennyt, mitä tehdä isona, jos asia on yleensä edes ollut suoranaisesti heidän päätettävissään.

Tästä äärimmäisen huonosta lähtökohdasta huolimatta suurimmasta osasta populaatiota tulee jossakin vaiheessa jotakin – ainakin joksikin aikaa.