Kolumnit

Kolumni: Hämeenlinnaan on hiipinyt pikkuvelisyndrooma

Kuvaaja: Pekka Rautiainen

Suomalaisia on iät ja ajat vaivannut pikkuvelisyndrooma. Ruotsissa kaikki on muka niin paljon paremmin.

Tuntuu, että Hämeenlinnaan on hiipinyt sama syndrooma. Harva yritys on menestynyt isompia peesaamalla. Tuskin kaupungit ovat siitä poikkeus.

Hämeenlinnan suunnitelmissa on aina kesä. Uskotaan, että asukkaita tulee lisää, jos rakennetaan sitä tai tätä uutta, tai että autot vähenevät, jos pyöräilymahdollisuudet paranevat.

 

Suomessa on vuoteen 2040 mennessä vain kolme reippaasti kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere ja Turku (HS 22.2.2019). Samaan aikaan muu Suomi tyhjenee ennakoitua nopeammin.

On aika tunnustaa tosiasiat ja kaivaa esiin Risto Siilasmaan kirja Paranoidin optimistin opit. On varauduttava pahimpaan mutta myös uskottava tulevaisuuteen. On tervettä seurata muiden kaupunkien suunnitelmia, mutta kyettävä tekemään omat päätökset, omien vahvuuksien pohjalta.

 

Hämeenlinnan on turhaa houkutella niitä, jotka hamuavat suurten kaupunkien sykkeeseen. Maailmanmestaruutta ei voi voittaa piirisarjan resursseilla.

Kun yritämme epätoivoisesti matkia isompia kaupunkeja, unohdamme sen mikä Hämeenlinnassa on oikeasti hienoa. Mitäpä jos keskityttäisiin olemaan pikkukaupunki ja tarjoamaan sitä, mitä suuret kaupungit eivät pysty. Tarjotaan lapsiperheille helpompaa arkea!

 

Mikä sitten tekee arjesta helpompaa kuin isoissa kaupungeissa?

Hämeenlinna tarjoaa jo nyt edullisempaa asumista, turvallisen ympäristön, upeat maastot ja lyhyet siirtymät, erityisesti kantakaupungin sisällä. Vaikka aikuisten työmatka olisi pidempi, voi siirtymiin käytetty nettoaika olla lyhyempi, kun etätyöt, työmatkalla tehty työ ja harrastuksiin siirtymät huomioidaan. Mitä siis lisäksi?

 

Lapsiperheen arki on kaaosta koulun, päiväkodin, työn ja harrastusten välillä.

Pienille koululaisille kouluun lähtö on monen vanhemman murheenkryyni. Mitäpä, jos lapsi voisi mennä kouluun aina esimerkiksi puoli kahdeksaksi, huolimatta siitä milloin koulu alkaa? Isompien lasten harrastusrumbaa auttaisivat urheiluhallien tai musiikkikoulujen lukolliset tilat varusteiden säilyttämistä ja kuivattamista varten. Moni lapsi selviää harrastukseen itsenäisesti, mutta isojen varusteiden raahaaminen alkaa olla liikaa koulurepun lisäksi. Kouluille ja urheiluhalleille välipala-automaatit, jotta energia ei lopu kesken päivän.

 

Moni tuntee sen tuskan, kun pitäisi olla päiväkodissa noutamassa lasta, mutta ei ole. Mitäpä, jos normaalia aukioloaikaa venyttäisi edes puoli tuntia?

Vanhempien vatsahaavaa lisäävät kaikenlaiset tapaamiset koulussa, hammaslääkärissä ja terveydenhoitajalla, niin tärkeitä kuin ne ovatkin. Mitäpä, jos vanhempi voisi osallistua etänä? Voisiko hammastarkastukset tehdä kouluilla? Voisiko aikoja olla saatavana illalla? Hämeenlinna voisi aidosti profiloitua lapsiystävällisenä kaupunkina. Mielikuvitus ja aito tahto auttavat jo aika pitkälle.

 

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen äiti, työelämän kehittäjä sekä liikkeenjohdon konsultti ja -valmentaja.