Kolumnit

Kassalla voi joutua kaivamaan paperit, vaikka juomassa ei voltteja ole juuri mehua enempää – Kauppojen ylivalvonta jättää laimean maun

Alkoholin myynnin valvonnan tarkoituksena on minimoida alkoholin haitat yhteiskunnalle. Hyvin vähän, jos ollenkaan, alkoholia sisältävien juomien haittoja on vaikea nähdä, mutta paperit on silti pyydettäessä kaivettava, kirjoittaa toimittaja Markku Uhari.
Alkoholittomia oluita. Kuva: Pekka Rautiainen / arkisto
Alkoholittomia oluita. Kuva: Pekka Rautiainen / arkisto

Hämmästyn joka kerta, kun olen ostamassa alkoholittomia juomia, ja kaupan kassa pyytää näyttämään paperit.

Näin käy aina vähän väliä. Ostan silloin tällöin oluita, joiden alkoholipitoisuus on 0,0 prosenttia. Toisinaan ostoskorissani on myös juomaa, jossa alkoholia on nolla pilkku jotain. Saa maun ilman huminaa.

Kaivan paperit ja elämä jatkuu. Hämmennyksen syynä on kuitenkin valta, jota työntekijä voisi tilanteessa käyttää.

Entä, jos henkilöpaperini eivät ole mukana? Periaatteessa kauppa voisi joissain tapauksissa olla myymättä juotavaa, jossa on yhtä paljon alkoholia kuin mehussa. Voisiko kauppa kieltää minua ostamasta mehua?

 

Alkoholittomat oluet ja siiderit joutuvat kantamaan mukanaan stigmaa.

Sitä, että ne ovat oluita ja siidereitä, joiden yhteydessä pitää erikseen määrittää, ettei niissä ole alkoholia ollenkaan. Nollakaljat ja siiderit eivät edes alkoholilain valossa ole alkoholijuomia. Se kun edellyttää, että juomassa on alkoholia.

Mutta ne vähäalkoholiset pullothan näyttävät oluelta, ja oluessahan on alkoholia, eikö?

Valviran ohjeissa alkoholituotteita myyviä vaaditaan valvomaan, että yli 1,2-prosenttia alkoholia sisältäviä juomia ei myydä alle 18-vuotiaille.

Samalla Valvira myös suosittaa tätä kovempaa linjaa. Päivittäistavarakauppa ry:n oma suositus on tätä tiukempi, samoin väkevien alkoholijuomien monopoliyhtiö Alkon.

Lue myös: Hämeen Sanomat testasi alkoholittomia oluita: Paras oli tietenkin ruotsalainen – Katso video! (29.7.2018)

 

On tietenkin oikein, että kaupan ala myy alkoholia vastuullisesti. Lain ja valvonnan tarkoituksena on suojella yhteiskuntaa alkoholin haittavaikutuksilta. Ihmistä samalla suojellaan ikään kuin itseltään.

Kauppojen valvontalinja on alalla tai kaupoittain yhteisesti sovittu, eikä sitä tarvitse kaataa yksittäisen työntekijän niskaan.

Hyvin vähän alkoholia sisältävien juomien haittoja on vaikea nähdä. Teinilläkin 0,5-prosenttisen juoman ylettömästä lipityksestä kärsii maksan sijaan pikemmin virtsarakko.

Samalla aidosti haitallisia nappeja saa pimeän verkon puolella hankittua näppärästi.

 

Panimoalan mukaan nollakaljojen myynti on kasvanut useiden vuosien ajan Suomessa. Myös Alkon tilastoissa alkoholittomien juomien kasvu näkyy: alkuvuonna nollajuomia myytiin 10 prosenttia edellisvuoden vastaavaa jaksoa enemmän.

Markkinoilla olevat tuotteet ovat myös parantuneet. Niistä saa pienen kalorimäärän lisäksi maun ilman alkoholin haittavaikutuksia. Kauppojen tiukka valvonta jättää kuitenkin suuhun ylivalvonnan jälkimaun.

Saman tien kaupan ala voisi alkaa vaatia papereita näytettäväksi muista nollatuotteista.

Miksei lasisen limupullon kanssa kassalle saapuvaa pyydetä näyttämään henkkareita ihan varmuuden vuoksi?

Onneksi monissa kaupoissa tilanteista voi selvitä kassalla puhumalla.

Uusi vitsaus ovat kuitenkin automaattiset pikakassat.

Moraalinvartijana pikakassa voi vetää niin tiukkaa nollalinjaa, että kone ei anna jatkaa ostoksia, jos sekaan tulee nollatuote.

Niin kätevää, että jatkossa voi mennä muualle.

 

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.