Kolumnit

Kolumni: Miksi et kuule, vaikka lapsesi huutaa?

Kuva: -

Siitä ei ole kovin kauan, kun tuleva sukupolvi oli omaa tärkeämpi.

Sodanjälkeisen Suomen pellonraivaaja tiesi, ettei hän ehtisi kovin pitkään korjaamaan satoa. Hän repi voimansa siitä, että lapsilla ja lapsenlapsilla olisi tuskaisen työn ansiosta parempi elämä.

Aina se ei onnistunut. Parempaa maailmaa yritettiin silti rakentaa niillä keinoilla, joita oli käytettävissä.

Mitä tapahtui?

Lapsille ja lastenlapsille halutaan yhä antaa paljon ja parasta. Vanhempina ja isovanhempina emme tietenkään halua, että lapsi tai lapsenlapsi joutuu luopumaan jostakin.

Ilmastokatastrofin kynnyksellä antamisen ja luopumisen tärkeysjärjestys on pahasti hukassa.

Kun emme halua olla antamatta kaukomatkoja ja omistamisen ihanuutta, niin mitä oikeastaan annamme? Ekologisen romahduksen, ilmastokaaoksen ja sodan makeasta vedestä.

Australia palaa. Hyönteiset hupenevat. Antarktis sulaa.

Emme raivaa omia peltojamme siksi, että lapsilla olisi helpompaa. Raivaamme itsellemme.

Vuodenvaihteessa Suomessa julkistettiin psykologien ilmastorintaman vetoomus. Siinä yli 500 psykologia ja psykiatria vaatii aikuisia ottamaan vastuun ilmastokriisistä ja sen ratkaisemisesta.

Psykologit huomauttavat, että aikuisten passiivisuus ilmastoasioissa saa osan lapsista kokemaan, että aikuiset eivät puolusta heidän tulevaisuuttaan.

Jos ilmastoahdistuksen jättää noteeraamatta, se ei sillä katoa. Pahoinvointi vain muuttaa muotoaan.

Johtopäätös: tee merkittäviä ilmastotekoja – jos et muuten, niin siksi, että lapsesi voisi henkisesti paremmin.

On hyytävää, että vanhempia pitää kehottaa välittämään lapsistaan. Yhtä kylmää on, jos lapsettomalle pitää erikseen ehdottaa empatiaa.

Viesti pätee muuhunkin kuin psykologiaan. Lapset ja nuoret huutavat yhä voimakkaammin ilmastotoimia kouluissa, kaduilla ja sosiaalisessa mediassa. Heillä on tietoa ja kova huoli.

Työkalut ovat silti sinulla, aikuinen.

Sinä toimit yrityksen johdossa, kunnanvaltuustossa, eduskunnassa tai virastossa. Sinä olet yrittäjä, lobbari, insinööri, liiketalouskonsultti ja toimittaja. Sinä teet isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat.

Sinä määräät ruokakaupassa ja olet öljy-yhtiön asiakas. Sinulla on äänioikeus, lapsella ei.

Sinä olet myös vanhempi, kummi, aikuinen kaveri tai sukulainen.

Sinä viestit, onko parempi pyrkiä ilmastorauhaan yhteisvastuulla vai ydinaseilla.

Sinä olet se, jonka pitää joskus vastata aikuistuneen lapsesi kysymykseen: miksi et kuullut, vaikka minä huusin?

Päivän lehti

29.1.2020