Kolumnit

Kolumni: Onko Pööli kirosana vai edistysaskel?

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan rautatieaseman pysäköinti kokee muutaman viikon sisään ison muutoksen. Uusi pysäköintitalo avautuu ja ilmaiset pysäköintipaikat myös ulkoalueilla jäävät historiaan.

Asia on aiheuttanut jo pitkään verenpaineen nousua ja hammastenkiristystä. Harva meistä ottaa hymysuin vastaan uusia maksuja, vaikka ne tarkoittaisivatkin sitä, että autolle löytää entistä paremmin pysäköintipaikan ja sen voi saada jopa katon alle suojaan.

Hämeenlinnan Pysäköinti oy:n mukaan uudessa, lasten Pööliksi nimeämässä pysäköintitalossa noudatetaan samaa hinnoittelua kuin Keinuparkissa.

Kuukausimaksu on 82 euroa ja vuosimaksu 726 euroa. Jos käy junalla töissä joka arkipäivä, päivää kohden summa maksettava summa jää muutamaan euroon. Verotuksen matkakuluvähennyksiin tämä summa ei kuitenkaan kelpaa.

Polkupyörän taas saa kohtuulliseen kympin kuukausihintaan lukittuun tilaan ja toivottavasti varkailta turvaan.

Nykyään ja varsinkaan korona-aikana moni ei enää käy joka päivä työpaikalla, mutta kokonaan ei voi poissa pysyä. Tällaiseen tarpeeseen uuden pysäköintitalon hinnoittelu ei tunnu taipuvan.

Muutaman etäpäivän viikossa tekevälle ja kerran tai kahdesti viikossa Helsingissä töissä käyvälle auton seisottaminen Pöölissä on päiväkohtaisesti tyyristä. Kahdeksan tunnin työpäivä edestakaisine junamatkoineen vie aikaa helposti 11 tuntia. Mittari raksuttaa euron tunnissa aina 12 tuntiin asti. Vuorokausimaksu on 12 euroa.

Kaupunki yrittää edelleen hakea myös VR:n kanssa jonkinlaista junalipun ja pysäköinnin yhdistelmää, mutta todennäköisesti tämäkin etu hyödyttää vain kuukausilipulla junassa matkustavia.

Jotta pysäköintitaloon saadaan asiakkaita, aseman vanhat ulkopysäköintipaikat muuttuvat maksullisiksi ja kadunvarsipysäköinti aikarajoitteiseksi.

Tällä kaikellahan patistetaan meitä kaupunkilaisia myös käyttämään bussia, polkupyörää tai apostolinkyytiä asemalle saapumiseen. Osalle ne ovat todellisia vaihtoehtoja, osalle eivät. Ainakin ne tarkoittavat yleensä sitä, että matkaan on varattava entistä enemmän aikaa.

Voi olla, että entistä useampi junalla kulkeva etsiskelee pian asuntoa juoksumatkan päästä asemasta, mutta toivottavasti ei sentään muista radanvarren kunnista.

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic