Kolumnit

Kolumni: Sanataide on paras lääke kielen rappioon

Suomen kielen lautakunta jyrähti kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi englannin puristuksessa.

Hyvä jyrähdys. Englanti valtaa Suomea etelästä ja kasvukeskuksista sekä yliopistoista alkaen, mutta se on ainakin osittain vääjäämätön osa Suomen ja suomalaisten kansainvälistymistä.

Meidänkin perheestämme Belgiassa asuva neljännes käyttää kotikielenään englantia ja osittain hollantia. En pidä sitä minään muuna kuin rikkautena.

Lautakunnan pitäisi olla huolissaan ehdottomasti myös suomalaisten huonosta suomen kielen taidosta.

Mitä sille on tarkoitus tehdä?

Englannin maihinnousulle ei voi enää mitään, mutta sen uhkaavaa ylivaltaa voi ehkäistä nostamalla suomen kielen opetus, arvostus ja harrastuneisuus ansaitsemalleen tasolle: nykyistä korkeammalle.

Ylioppilaskirjoituksissa äidinkieli on sentään säilymässä pakollisena, mutta se ei tietystikään takaa lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa.

Netti ja some ovat suomen kielen syöpä.

Jos asialle ei tehdä mitään, niin valinta se on sekin.

Huono suomen hallinta vaikeuttaa kaikkea oppimista, myös niiden paljon puhuttujen mediataitojen.

Saan lukea työkseni erialaisia toimitukseen tulevia tekstejä. Olen tehnyt sitä vuodesta 1995. Kieli- ja kirjoitusvirheiden määrä on kasvanut tuhottomasti. Lehtikieli on rapistunut myös yleisesti.

En halua häpäistä ketään, mutta kielivirheitä tekevät paljon muun muassa opettajat, korkeat ja matalamman tason virkamiehet sekä poliitikot. Virheet eivät katso sivistystasoa tai koulutusta.

Virheitä teemme tietysti me kaikki. Itse en ole niihin läheskään syyttömin.

Keskikouluaikainen suomen opettajani oli kauan sitten aidosti ällistynyt, kun tapasi minut, toimittajan töissä, Vaasan läänin maaherran uudenvuoden vastaanotolla.

Olin ollut onneton oppilas lauseenjäsennystunneilla. En osannut auttavasti edes niitä onnettomia attribuutteja.

Paras tai ainakin nautittavin lääke kielen rappiotilaan on sanataide, kirjallisuus kaikissa kukkeissa muodoissaan: nautittava usein ja runsaasti, mieluiten täysin vailla kohtuutta. Tänään troppia tarjoilee Birgerin Perjantaiparlamentissa Juha Hurme.