Kolumnit

Kolumni: Silakoiden parvi harhailee vielä

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Joulukuussa somessa jahdattiin al-Holin leiriltä Suomeen palautettuja orpolapsia ja sosiaalityöntekijöitä, jotka työskentelevät heidän parissaan.

Se antoi kimmokkeen Silakka-liikkeelle tai oikeastaan -parvelle. Se ilmoittaa olevansa rivikansalaisten vastalause rasismille, populismille ja vihaa lietsovalle politiikalle.

Parven esikuvana on italialainen Sardiinit-liikehdintä, jonka arvot ovat samantapaiset.

Silakat toimii somessa, mutta järjestää myös tapahtumia. Tulossa on mielenosoitus Senaatintorilla helmikuun alussa.

Populismin ja rasismin rauhanomaiselle vastavoimalle on selvästi kysyntää, sillä muutamassa päivässä parveen liittyi tuhansia ihmisiä, nyt heitä on jo vajaat 20 000.

Silakoiden arvot vastaavat pitkälti omiani. Miksen sitten oikopäätä liity mukaan?

Ryhmä toimii avoimesti eri somekanavissa. Parissa viikossa on saatu aikaan monenmoista kiistaa ja riitaa ryhmän toimintatavoista.

Parvesta on potkittu pois useita henkilöitä, joita yleisesti pidetään ihan tolkun ihmisinä. Heitä ovat mm. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi (HäSa 30.12.) ja somevaikuttaja Harto Pönkä. He muistuttivat kommenteissaan tasapuolisuudesta ja kohtuullisuudesta ja saivat kenkää.

Silakkaparvi näyttää alkumetreillään syyllistyvän somekuplien perisyntiin: Ei saa olla edes maltillisesti ja perustellen eri mieltä.

Hämeenlinnalainen somevaikuttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo vertasikin Silakoita Ylen Helsingin radiossa (3.1.) yhteen muuttavaan avopariin, jonka kaikki riidat seurataan livenä somessa.

Hän on silti toiveikas liikkeen tulevaisuuden suhteen. Menestys edellyttää tosin sitä, että liike ratkaisee suhteensa puoluepolitiikkaan.

Silakat ilmoittaa olevansa puolueisiin sitoutumaton, mutta tätä menoa se leimautuu pelkästään ns. punavihreän kuplan äänenkannattajaksi.

Punavihreä kupla on välillä julma ja suvaitsematon, vaikka kantaakin suvaitsevaisuuden sädekehää. Punavihreänä tunnettu kirjailija Pirkko Saisio harmitteli taannoin (HS 13.5.2017), ettei Suomessa synny keskustelua, koska omaa mielipidettä pidetään puolin ja toisin ainoana oikeana.

Hän nosti esille mm. maahanmuuttajien rikokset ja työttömyyteen liittyvän problematiikan, joita kukin tulkitsee omilla tavoillaan. Somemyrsky oli valmis.

Tähän myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö viittasi uuden vuoden puheessaan. Pitäisi maltillisesti, ilman vihaviestejä pystyä keskustelemaan vaikeistakin asioista myös somessa.

Kaikkien ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä ja silti on mahdollista toimia yhdessä yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.

Monet ns. maanhiljaiset haluaisivat ehkä tuoda julki vastustavansa äärimielipiteitä ja kohtuuttomuuksia, mutta pelkäävät vastakkainasettelua ja somekiusaamista.

Silakat ei ainakaan vielä ole vakuuttanut olevansa myös heidän edustajansa.

Kirjoittaja on ansaittuja eläkepäiviään viettävä Hämeen Sanomien pitkäaikainen toimittaja.

Päivän lehti

29.1.2020