Kolumnit

Kolumni: Sipilän ja Elorannan puhuvat päät eivät keskustele

Emme me ihmiset, vaan ne asiat. Turha toivo. Ei se elämässä tai ainakaan politiikassa niin mene.

Kiista irtisanomislaista henkilöityy pääministeri Juha Sipilään ja SAK:n puheenjohtajaan Jarkko Elorantaan.

Itse asia on latistunut päivästä toiseen toistuviksi puhuviksi päiksi. Eivät vain ihmiset vieraannu politiikasta, vaan päättäjät vieraantuvat yhä enemmän ihmisten elämästä.

Keskustelu ei näytä johtavan muuhun kuin kiistan kärjistymiseen. Puuttuu keskinäinen kunnioitus ja sen mukana kaikki. Puhuvat päät eivät keskustele.

Jokainen meistä haluaa tulla ympäristönsä arvostamaksi ja kunnioittamaksi niin perheessä, koululuokassa kuin työyhteisössäkin, niin myös poliitikot ja työmarkkinajohtajat. Nyt he eivät puhu edes samasta asiasta.

Kuuntelu, arvostus ja kunnioitus eli vanhanaikainen asettuminen vastapuolen housuihin tekisivät erinomaisen hyvää.

Suomessa ovat asiat keskimäärin hyvin tai erinomaisesti.

Historiassa on esimerkkejä, miten todellisen hädän hetkellä pikkuasiat menettävät merkityksensä, eli asiat tulevat mittasuhteisiinsa. Nyt kaikki on ilmeisesti aivan liian hyvin.

Jos ja kun ammattiyhdistysliike tekee aidosti töitä oman jäsenkuntansa hyväksi ja työolojen turvaamiseksi, on käsittämätöntä, ettei vastapuolella tunnisteta sitä.

Kiveen hakattu (pääosin vasemmistolaisen) ay-liikkeen periaate on se, ettei irtisanomista saa erikseen helpottaa – ei ainakaan kuulematta työntekijäpuolta aidossa neuvottelutilanteessa.

Mikähän mahtaa olla potkuja tehokkaampi tapa ilmaista ihmiselle, miten vähän häntä arvostetaan? Tuskin mikään, tai kenties väite, että muutoshan on aina iso mahdollisuus.

Arvostustakin tärkeämpää on turvallisuus. Työntekijäpuolen edunvalvojille on edelleenkin tärkeämpää turvata töissä olevien asemat kuin luoda (ehkä) uusia työmahdollisuuksia niitä vailla oleville.

En yritäkään sanoa, mitä nyt pitäisi tehdä tai kuka on ehkä eniten oikeassa – tai väärässä. Totuus on tuolla jossakin.

Jospa löytyisi jostakin edes kunnioituksen siemen. Muuten me kaikki olemme osapuolia.