Kolumnit

Kolumni: Sisäinen Sulo Vilén kyttää alelappuja, vaikka kuinka yrittäisi karsia kulutusta

Onneksi en asu yhtään lähempänä Tuurin kyläkauppaa.

Maanantaina jaossa ollut ilmainen bensa houkutteli kilometrien jonot Töysän maisemiin. Olisin itsekin saattanut olla letkassa, ellei 230 kilometrin hakumatka olisi jarrutellut sisäisen Sulo Vilénin intoa.

Kulunut koronakevät pakotti miettimään omia kulutustottumuksia uudella tavalla, jo pelkästään siksi, että kävin kaupassa huomattavasti harvemmin kuin ennen. Samalla tilanne havahdutti huomaamaan, kuinka paljon rooli kuluttajana määrittää elämistä ja olemista, identiteettiä.

Shoppailu on edustanut minulle pientä juhlaa siitä alkaen, kun vähän päälle 10-vuotiaana aloin käydä yksinäni Lahdessa isosiskon luona. Vierailun ohjelmaan kuului aina myös kiertelyä ison kaupungin isoissa tavarataloissa, ja jotain pientä sieltä ostettiinkin.

En ole koskaan ostellut holtittomasti. Yltiöpäisimpiä hankintoja ovat olleet vähän turhan kalliit meikit ja yhden vapun tuoksinassa ostettu retropolkupyörä. En ole hamstrannut kotia täyteen tavaraa enkä myöskään rahoittanut hankintoja pikavipeillä.

Sen sijaan sisäinen Sulo Vilén havahtuu aina, kun jotain saa halvalla. Kun paistinpannun saa 70 prosentin alennuksella, Sulo haluaa sen, vaikka kotona olisi ennestään useampi pannu.

Aina kannattaa myös ostaa parilla eurolla raketin muotoinen kakkuvuoka tai prinsessan kruunun mallisia piparimuotteja, kun ne voi antaa lahjaksi. Lahjan saajaa ei ehkä ole tiedossa, mutta se ei Suloa haittaa.

Kierrättäminen, karsiminen ja luopuminen ovat nykyisin suosiossa, sillä moni miettii kulutustottumuksiaan kriittisesti. Kuluttaminen määrittelee identiteettiä myös siinä, mitä jättää ostamatta.

Kannan yhä kotiin lihaa ja maitoa, mutta entistä enemmän myös kasviksia ja ns. lihankorvikkeita.

Sisäisen Sulonkin on tarvinnut sopeutua muutoksiin. Ruuhkavuodet kuluivat työn, kodin ja ruokakaupan muodostamassa kolmiossa. Kun saman katon alla asuva väki alkoi vähentyä, piti varta vasten opetella, että vähempikin riittää. Entisestä roolista aktiivisena kuluttajana on ollut hakea luopua.

Nyt opettelen Sulon kanssa ohittamaan edes välillä alennuksista kertovat keltaiset ja punaiset hintalaput sekä löytölaarit. Muuten menee hyvin, mutta kirjat ja kukat tietävät vaikeuksia.

Päivän lehti

10.8.2020