Pöydän ympärillä puhistiin. Istuin illallisella Strasbourgissa, muutaman kilometrin päässä Euroopan parlamentti kohosi lasisena taivaisiin.
Kaikki olivat samaa mieltä. Jos Suomi ei suostu siirtämään eduskuntavaaleja samalle päivälle EU-vaalien kanssa vuonna 2019, ei tule mitään.
Siitä on vuosi aikaa. EU-vaalit järjestetään toukokuussa, kuusi viikkoa eduskuntavaalien jälkeen. Vaalien yhdistämistä ei edes pohdittu vakavasti.
Taas kerran EU-vaalien äänestysinto uhkaa jäädä vaaliähkyn ummetukseksi.
Europarlamenttivaalit eivät yksinkertaisesti kiinnosta ketään. Eivät, vaikka pitäisi. Suurin osa Suomen lainsäädännöstä tulee nykyään EU:sta ainakin kautta rantain.
Parlamenttiin valittavat mepit ovat päättämässä huomattavasti tärkeämmistä asioista kuin myyttisistä käyristä kurkuista. Miltä kuulostavat vaikkapa Euroopan ulkosuhteet, sisämarkkinat ja elintarviketurvallisuus?
Europarlamenttivaaleissa vaalipiirinä on koko Suomi. Toukokuussa olisi hyvä tilaisuus varmistaa, että parlamentissa istuvilla on oikeasti kansan mandaatti.
Jos Brexit toteutuu ensi kuussa, Suomi saa yhden lisäedustajan parlamenttiin. Silloin jaossa on 14 paikkaa.
Silti EU-vaalit ovat jääneet tänä keväänä julkisessa keskustelussa eduskuntavaalien vaaliteemoilla spekuloinnin jalkoihin. Edes puolueita ei kiinnosta.
Lännen Median kyselyn mukaan puolueet käyttävät EU-vaaleihin huomattavasti vähemmän rahaa kuin eduskuntavaaleihin ja kaapivat meppiehdokkaat viime tipassa laarin pohjalta.
Tämä siitäkin huolimatta, että Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa.
EU-vaalit eivät ole kiinnostaneet enää sen jälkeen, kun ne ensimmäisen kerran käytiin Suomessa vuonna 1996. Silloin äänestysprosentti oli yli 57, minkä jälkeen se on huidellut alle 40 prosentissa.
Alimmillaan äänestysinto oli vuonna 1999, kun eurovaalit pidettiin eduskuntavaalien jälkeen ja seuraavan vuoden presidentin- ja kuntavaalit hengittivät jo niskaan. Silloin harvempi kuin joka kolmas suomalainen äänesti. Miten käy tänä vuonna?
Viime vaalien aikaan vuonna 2014 julkinen keskustelu kumisi tutusti tyhjyyttään. Hämeen Sanomissa julkaistiin kolumni otsikolla ”EU-vaalit kuukauden kuluttua – ketä kiinnostaa”.
Viidessä vuodessa ei ole muuttunut juuri mikään. Mitä nyt parlamentin suurimpien puolueiden valta horjuu ja kapinaliikkeet lietsovat muukalaisvihaa ympäri Eurooppaa.
Ihmisten mielissä on silti se sama pölyinen EU, joka kieltää minkä kerkeää. Moni ei edes tiedä, että vaalit käydään toukokuussa.
Nyt ei kampanjoida pelkästään ehdokkaiden, vaan koko EU-vaalien puolesta.
