Populismi määritellään yleensä politiikaksi, jossa monimutkaisiin ongelmiin tarjotaan yksinkertaisia vastauksia. Syyt ja seuraukset sivuutetaan yksipuolisesti ja pinnallisesti.
Yksisilmäiset ratkaisut eivät ole valitettavasti jääneet populisteiksi haukuttujen poliitikkojen yksinoikeudeksi.
Hallitsematon maahanmuutto on ollut helppo aihe iskeä päättäjiä. Se on populististen ryhmien lempiaihe.
Tälläkin asialla on kääntöpuolensa. Täysin sinisilmäinen suhtautuminen maahanmuuttoon ja sen lieveilmiöihin nostaa niskakarvat pystyyn suurella osalta ihmisiä.
Elinkeinoelämä on ottanut myös ratsukseen populismin. Se kuuluttaa, että uutta työvoimaa, veronmaksajia ja nuorta voimaa saadaan maahanmuutolla. Ennen tällaisia kuulutuksia olisi saatava edes reilu osa nykyisistä maahanmuuttajista töihin.
Ihmisten on vaikea sulattaa erittäin heikkoa taloudellista kehitystä. Suomi ei ole saavuttanut kymmenen vuoden takaista tasoa, mutta valtion ja kotitalouksien velat ovat kaksinkertaistuneet.
Eduskuntavaalien alla kannattaisi päättäjiltä kysyä, mikä on mennyt pieleen ja miten talous saadaan jälleen kasvuun. Lyhyt nousukausi ja tupo-sopimuksen palkkojen alennus ovat päättymässä.
Ei kannattaisi kuunnella vastauksia, joiden mukaan naapuria verottamalla saadaan lisää rahaa. Ei kannata uskoa, että köyhyys katoaa anastamalla Sitran tai Suomen Pankin kassat. Teiden ja ratojen rakentaminen hankerahoituksella on silmänkääntötemppu.
Viime eduskuntavaalien vaalikeskustelussa puoluejohtajilta kysyttiin, ovatko he leikkaamassa koulutusmäärärahoja. Yksikään poliitikko ei vaalien alla sanoa leikkaavansa sosiaaliturvan, terveydenhoidon tai koulutuksen varoja. Verothan kuluvat näihin palveluihin.
Poliitikot eivät niin ikään kerro, että haluavat ajaa maan Kreikan kaltaiseen kriisiin. Ei, vaikka antavat valtion velkaantua 10 miljardia euroa vuodessa.
Talouspolitiikka on raadollisempaa työtä kuin perheen elatuksen hankkiminen. Kikkailu ei auta yhtään. Talouden ongelmien ratkaisuksi tarjotaan kuitenkin kirkkain silmin futuristisia näkemyksiä. Robotit tekevät työt ja kuljettavat meitä. Sähkö tulee itsestään pienverkoista.
Peliyhtiöt ja korvia valaisevat startupit elättävät kansakunnan – kunhan niihin pumpataan tarpeeksi julkisia varoja.
