Kolumnit

Kolumni: Tilastokeskuksen tietoon voi luottaa kuin turistiripulin tuloon Intiassa

Kuva: Kari Mankonen
Kuva: Kari Mankonen

Vanhan tyhmyyden valeesta, emävaleesta ja tilastosta voi vetää vessanpöntöstä alas. Luotettava tilasto on kestävä pohja sekä mielipiteiden muodostamiselle että päätösten tekemiselle.

Kunnollisen kotimaamme tunnollinen Tilastokeskus tuottaa päteviä tilastoja. Niihin voi luottaa kuin junan lähtöön Sveitsissä tai turistiripulin tuloon Intiassa.

Kuukausi sitten sain Tilastokeskukselta taskuvihkosen Suomi lukuina 2018. Lykkäsin läpyskän olkalaukkuun, josta löysin sen äsken junamatkalla. Muun tekemisen puutteessa aloin selata vihkoa.

 

Sata vuotta täyttäneitä naisia oli Suomessa toissa vuonna näemmä 723 mutta miehiä vain 131.

Mistä noin iso ero johtuu? Miehiä ei enää kuole kesäaamuisin kaksintaisteluissa, mutta sodat harvensivat miehistöä vajaat 80 vuotta sitten.

 

Se ei kuitenkaan riitä selitykseksi. Onko kyse naisten pirteämmistä geeneistä vai miesten raskaista töistä ja vielä raskaammista huveista? Tilaston mukaan viina on yli kolme kertaa ja itsemurha lähes neljä kertaa yleisempi kuolinsyy miehillä kuin naisilla.

Toisaalta Ilta-Sanomien otsikko kysyi torstaina, uskaltaako Suomessa vanheta?

Siis mitä? Vanhenemisen vaihtoehdot ovat todella vähissä. Ne ovat tee-se-itse-eutanasia tai muutto kehitysmaahan, jossa ihmiset pitävät toisistaan huolta.

 

Viranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrä on vähentynyt Suomessa. Vuonna 2010 kokonaisluku oli reilut 930 000 ja vuonna 2017 vajaat 862 000.

Kasvussa ovat olleet vain huumausainerikokset ja raiskaukset sekä petokset ja kavallukset. Niihin voi toki liittyä tilastoharhaa. Tapauksia on kenties ilmoitettu enemmän ja tutkittu tehokkaammin.

Katoavaa kansanrikollisuutta ovat yölliset kauppamurrot. Kun nuorempana toimittajana 1980- ja 1990-luvuilla soitin poliisikierroksia, vanhemmat konstaapelit kertoivat murroista lähes päivittäin.

 

Yleensä varkaat rikkoivat ikkunan polkupyörätelineellä ja veivät mukanaan kaksi koria keskiolutta ja viisi kartonkia savukkeita sekä jonkin erikoisuuden. Siitä sai otsikon: ”Mämmikin maistui murtomiehille Mämmilässä.”

Sama pätee autovarkauksiin. Yöstä toiseen lähiön parkkipaikalta lähti luvatta käyttöön naapurin Sierra tai valkoinen Toyota Corolla rekisteritunnukseltaan Aatami, Kalle, Urho, kolme, yksi, kolme.

 

Kaiken kaikkiaan tilastovihkonen todistaa samaa totuutta kuin Hans Roslingin viime vuonna suomeksi ilmestynyt kirja Faktojen maailma. Asiat maassamme ja maailmassamme ovat paremmin kuin luulemme.

Satunnaisina poimintoina vihko kertoo, että matkailutulot ja puuston kasvu ovat Suomessa lisääntyneet. Liikennekuolemat sekä alkoholin ja tupakan kulutus ovat puolestaan vähentyneet selvästi.

 

Grafiikka Suomen väestön ikärakenteesta on sentään ruma.

Vuonna 1917 se näytti rehevältä ja terveeltä joulukuuselta. Nyt se muistuttaa risteilyaluksen ahteria. Alaosa on kapea, mutta leveiden yläkansien vanhojen tansseissa riittää tungosta.