Kolumnit

Kolumni: Tuotanto edellä, tuotekehitys perässä

Hissijätti Kone aikoo irtisanoa 90 työntekijää Hyvinkään tuotekehitysyksiköstä. Yhtiö ilmoitti viime viikolla yt-neuvotteluista työntekijöiden edustajille, muttei katsonut aiheelliseksi muuten tiedottaa niistä.

Tuotekehityksen leikkaus on merkittävä uutinen. Konetta, joka on kasvanut raketin lailla, on kiitetty kuin syksyn ainoaa poutapäivää. Yhtiön pääomistajasta Antti Herlinistä tuli Suomen ensimmäinen miljardööri.

Kone on siitä ainutlaatuinen suuri suomalainen teollisuusyritys, että se ei ole 2000-luvulla vähentänyt työntekijöidensä määrää Suomessa. Muut ovat kilvan siirtäneet toimintaansa ulkomaille.

Kuva on yksipuolinen. Kone on kasvanut nimenomaan Kiinassa. Yhtiön noin 55 000 työntekijästä lähes puolet on Aasiassa. Yhtiöllä on Kiinassa jo noin kymmenen kertaa enemmän työntekijöitä kuin Suomessa. Vaikka Koneen omistus ja kotipaikka ovat Suomessa, yhtiö muuten näyttää jo kiinalaistakin kiinalaisemmalta.

Koneen Suomeen keskittynyt tuotekehitys on pelkkä legenda. Yhtiö avasi kolme vuotta sitten Shanghaissa suuren tuotekehityskeskuksen, jolla on 235 korkea testitorni. Se kilpailee Lohjan Tytyrin kaivoksen runsaan 300 metrin kuilun kanssa ilmeisen hyvällä menestyksellä.

Suomessa monet kuvittelevat, että tuotanto on vanhentunut käsite. Se voidaan muka korvata suunnittelulla ja liiketoiminnan hallinnalla, jotka tuovat rahat. Tuotannon siirtäminen Aasiaan onkin tuonut toistaiseksi rahaa – joillekin ihmisille.

Tuotannon siirtämisestä Aasiaan käytetään myös tilastollista nimeä palveluvienti. Aasian tuotannon voitto kirjautuu suomalaisen yhtiön nimiin. Koneen tapauksessa iso osa voitosta maksetaan osinkoina Suomeen, mutta monesta muusta yrityksestä rahat kiitävät ulkomaisille omistajille.

Tuotanto ja tuotekehitys kulkevat käsi kädessä. Kone ei olisi koskaan kehittänyt nopeita, taloudellisia ja toimintavarmoja hissejä, jos sillä ei olisi ollut tuotantoa. Tyhjästä ei synny mitään.

Kiinalaisen Koneenkaan taival ei ole enää ruusuilla tanssimista. Yhtiö on törmännyt yhä kovempaan paikalliseen kilpailuun.

Kiina ei ole ikuinen Klondike. Kiinalaiset ovat saaneet haltuunsa tekniikkaa, jota muut ovat kehittäneet sata vuotta. Se on erityisen paha asia, koska hissibisneksessä eletään huollon tuloilla.