Kuva: Pekka Rautiainen
Kolumnit

Kolumni: Valtionosuuksissa riittää ihmeteltävää vaalivuonna

Valtionosuusjärjestelmä on aihe, jolta ei kuntatoimittajana ole voinut välttyä.

Vuosikausien kokemuskaan ei ole auttanut sisäistämään järjestelmää laskukaavoineen, kertoimineen, vähennyksineen ja tasauksineen. Sillä toki voi lohduttautua, että moni muu on varmasti yhtä ymmällä.

Aihe kiinnostaa silti, ja sen on syytäkin kiinnostaa, koska järjestelmä on kehitetty turvaamaan kansalaisten peruspalvelut riippumatta siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan.

Varsinkin pääkaupunkiseudun kunnat muistuttavat kerkeästi tämän tarkoittavan sitä, että ne rahoittavat muuta Suomea.

Kuntien tämän vuoden valtionosuudet julkistettiin viime vuoden lopulla. Kuntakohtaiset luvut ovat kiintoisaa luettavaa.

Esimerkiksi Hattulassa on vuodesta toiseen tuskailtu sitä, kuinka edullinen väestörakenne kostautuu valtionosuuksien jaossa. Hattulassa on kärjistetysti moneen muuhun kuntaan verrattuna paljon nuoria ja terveitä ja vähän vanhoja ja sairaita.

9 600 asukkaan Hattula saa tänä vuonna valtionosuuksia 9,3 miljoonaa euroa, kun saman kokoinen Alajärvi saa 34 miljoonaa. Kanta-Hämeessäkin Hattulaa pienemmät Loppi ja Hausjärvi saavat molemmat enemmän, Hausjärvi 13 miljoonaa ja Loppi 15.

Pikkuinen, hiukan yli 3 000 asukkaan Padasjoki saa sekin valtionosuutta 9,4 miljoonaa eli enemmän kuin Hattula.

Viikko sitten julkistettiin valtioneuvoston teettämä tutkimus, jossa selvitettiin, kannustaako nykyinen valtionosuusjärjestelmä kuntia asuntotuotantoon ja kasvuun. Asiaa on tarkasteltu sekä kasvavien kaupunkiseutujen että muuttotappioalueiden näkökulmasta.

Tutkimustulos oli, että ei kannusta. Sen sijaan järjestelmä tukee tämänkin tutkimuksen mukaan voimakkaasti kuntia, joissa väki vähenee.

Iltalehti kertoi tutkimuksesta räväkästi otsikolla “Suomi tärvelee menestystään kippaamalla rahaa taantuviin kuntiin”.

Tutkijat eivät suoraan ehdota, että valtionosuuksia tulisi ohjata selvemmin kasvukeskuksille, mutta toivovat keskustelua resurssien suuntaamisesta ja painotuksista.

Suomeksi sanottunahan tämä tarkoittaa sen pohtimista, onko koko maan asuttuna pitäminen yhä tavoitteena. Siinä onkin purtavaa näin vaalivuonna.