Kolumnit

Kommentti: Karhunpoika sairastaa, jos ei liiku eikä nuku - Uusi liikkumissuositus patistaa polulle ja patjalle

Veli-Matti Virtanen

UKK-instituutin alkuperäinen liikuntapiirakka, liikuntasuositusten visualisointi, on viidentoista vuoden takaa. Se leivottiin vuonna 2009 uudelleen niin, että ulkomuoto muistutti pizzaa.
Pizzan keskelle laitettiin lihaa: lihaskuntoharjoittelun merkitystä haluttiin korostaa entisestään.

Nyt suositusta havainnollistetaan pyramidilla, joka tuo mieleen Toblerone-suklaan.
Ulkomuodolla on väliä. Liikuntalääketieteen perusoppikirjoissakin korostetaan, että liikuntasuosituksilla ei ole merkitystä, jos viesti ei mene perille. Piirakan, pizzan ja suklaan on maistuttava kansalaisille – kuvaannollisesti.
Vuoden 2014 piirakka tosin näytti enemmän kerroskakulta. Kakku-sanaa ei haluttu käyttää varmaankaan siksi, että siihen liittyy myös negatiivisia, pakottamiseen liittyviä mielleyhtymiä.

 

Teksti jatkuu grafiikan jälkeen.

Klikkaamalla graffiikkaa siirryt artikkeliin uusista liikkumissuosituksista.

 

Tutkijat eivät tee suosituksia sen varaan, mikä on tavallisille liikkujille mahdollista saavuttaa ja toteuttaa. Pohjana on tutkimustieto, joka karttuu kiihtyvästi uuden tekniikan, kuten kiihtyvyysantureiden, myötä.

Uudet suositukset ovat silti aiempia sulatettavampia. Näyttääpä kulunut ”Liike on lääke” -hokemakin antavan sijaa karhunpojan hoito-ohjeelle: uni paras lääke on.

Unenkin tarkoitus on saada karhunpoika liikkeelle ja ettei se niin sairastaisi: kyse on terveysliikkumisesta, ei niinkään kuntoliikunnasta.
Huomattavasti lisää terveyshyötyjä saa, kun kuntoilee eikä vain liikuskele. Siksikin entiset suositellut liikunnan viikkomäärät pysyvät ennallaan.

 

Suomalaisen suosituksen taustalla on – kuten ennenkin – Yhdysvaltain terveysviraston liikkumissuositus. Se päivitettiin vuosi sitten.
Sen oheismateriaalista ilmenee, mikä on kaiken takana: raha. Yhdysvalloissa on laskettu aikuisten liian vähästä liikkumisesta koituvan vuosittain 117 miljardin dollarin terveydenhoitokulut.

Suomessa liikkumattomuuden on arvioitu aiheuttavan yhteiskunnalle 2–7,5 miljardin euron vuosikustannukset.
Syyllistämisestä uudetkin suositukset ovat onneksi kaukana. Niiden kannustavuutta lisännee myös koko ajan vahvempi näyttö siitä, että liikkuminen ehkäisee muistisairauksia ja entistä useampia syöpälajeja.