Kolumnit

Korona ei ole aihe paniikkiin eikä holtittomaan taloudenhoitoon

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Koronaan on suhtauduttava vakavasti. Vaatimukset koko yhteiskunnan toiminnan keskeyttämisestä haiskahtavat kuitenkin ylilyönneiltä – elleivät suorastaan paniikin lietsomiselta.

Jos koulut ja päiväkodit suljetaan, toisen vanhemmista on usein jäätävä kotiin hoitamaan lapsia. Suomessa tilanne on toinen kuin useissa muissa maissa, joissa suuri osa äideistä on kotiäitejä.

Erityisesti terveydenhuolto tarvitsee kaikki työntekijänsä.

Pääministerin tiedonannossa eduskunnalle kerrottiin, että valtion budjetissa on 8,9 miljoonaa euroa koronaepidemiaan. Viittaus tällaiseen määrärahaan oli naurettava. Jutut hallitusohjelman ”vastasyklisestä miljardista” ovat poliittista pelleilyä.

Helsingin pörssin osakkeiden arvosta on kadonnut kymmeniä miljardeja euroja – New Yorkissa kato on tuhansia miljardeja. Tuotannolliset menetykset ovat edessä.

Useiden alojen yritykset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin. Työntekijät eivät välty lomautuksilta, irtisanomisilta ja tulojen menetyksiltä. Ongelmia ei saa enää itse paisuttaa.

Koronan leviämistä ei voida estää – ainoastaan hidastaa. Taudin terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia ei voi kokonaan ehkäistä. Potilaan oloa voidaan helpottaa ja hänen kuolemansa tulisi kaikin keinoin ehkäistä.

Taloudellista toimintaa voitaisiin vilkastuttaa esimerkiksi leikkaamalla korkoja, helpottamalla yritysten rahoitusta, keventämällä veroja ja tekemällä tuottavia julkisia investointeja.

Euroopan keskuspankilla ja Suomen kaltaisella velkarepulla on vain vähän eväitä. Keskuspankkikorot ovat olleet toistakymmentä vuotta lähes nollassa. Suomi ja suomalaiset ovat niin velkaantuneita, että syömävelan kasvattaminen on pahempaa kuin alkoholistin krapularyypyt.

Kun Suomi ”hoiti” finanssikriisiä velkaantumalla, ongelmia ei hoidettu kuntoon. Talous on jo ennestään retuperällä. On poliittista vääristelyä esittää, että korona antaa oikeutuksen jatkaa holtitonta elämää ja kuitata taas uudet vaikeudet velaksi.

Taloudellisia riskejä ryhdytään arvioimaan uudelleen. Kansainväliset rahoitusmarkkinat ilmeisesti kiristyvät.

Voi jopa olla, että kriisin keskellä horjuu usko useiden Euroopan valtioiden maksukykyyn.

Päivän lehti

30.3.2020