fbpx
Kolumnit

Kreikan kriisin hintaa ei tiedä vielä kukaan

Näyttä vääjäämättömästi siltä, että Kreikka ajautuu ulos eurosta. Markkinat ovat jo analyysinsä tehneet: pääomat pakenevat maasta, pörssikurssit sukeltavat ja jopa euromääräisistä sijoituksista halutaan eron.

EU ja EU:n komissio myöntävät ensimmäistä kertaa julkisesti, että Kreikan varalle on rakennettu hätäsuunnitelma.

Jos ja kun Kreikka joutuu eroamaan eurosta ja siirtymään omaan valuuttaan drakmaan, niin mitä se merkitsee Euroopalle ja sitä kautta Suomelle ja suomalaisille.

Arvioita on tehty jo lukuisia. Suomen valtion tappiotkin on haarukoitu. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen puhuu 400 miljoonasta, pankinjohtajat kahdesta miljardista.

Suurin kysymys kuuluu: tarttuuko tauti? Miten käy Espanjan, sen jälkeen Italian, Irlannin ja Portugalin? Monien arvioiden mukaan Espanja ei selviä kesän yli ilman EU:n ja IMF:n lisälainoitusta.

Pahinta skenaariota, euroalueen hajoamista, ei uskalleta edes arvioida. Jos ongelmat kyetään patoamaan Kreikkaan, vaikutukset eivät näy merkittävästi suomalaisten jokapäiväisessä elämässä.

Kreikan äärivasemmistolaisen Syriza-puolueen puheenjohtaja Alexis Tsipras ei halua maataan ulos eurosta, ja viimeksi sitä haluaa EU. Halu ei kuitenkaan riitä, jos edessä on umpikuja.

Näyttää todella pahalta. Jos Kreikan uusi tuleva hallitus tekisi mahdottomasta mahdollisen ja sitoutuisi kriisipaketin säästö- ja veronkorotusvaatimuksiin, ei sekään enää toimisi. Kriisipaketti veisi kasvun eväät, eikä ilman kasvua maa kykenisi koskaan maksamaan lainojaan.

Markkinat ovat tämän jo todenneet.

Drakmaan siirtyminen merkitsisi valuutan rajua devalvoitumista. Maasta tulisi turisteille halpa. Kreikkalaiset vientitavarat halpenisivat niin ikään.

D-vitamiinin piristys olisi kuitenkin äärimmäisen laiha, koska eurosta irtautuminen sulkisi lainahanat. Ulkoinen velka kasvaisi puolella, valtiolta ja kunnilta loppuisivat rahat palkanmaksuun ja maa olisi vaarassa ajautua täydelliseen kaaokseen.

EU ja IMF ovat moneen kertaan vakuuttaneet, että Kreikan lisälainoittamisen ehtona on kriisipaketin tinkimätön noudattaminen.

Tsipras panee toivonsa siihen, että on EU:n etu jatkaa lainoitusta. Hän myös uhkaa sillä, että jos rahaa ei tule lisää, Kreikka jättää kaikki velkansa maksamatta.

Äärivasemmiston nokkamies kerää kannatusta kesäkuun parlamenttivaaleihin omalla talousohjelmallaan. Hän puhuu kasvun tukemisesta lisävelalla menoleikkausten sijaan. Tällaisia puheita äänestäjät haluavat kuulla, velkojat ja markkinat eivät.

Etäältä katsottuna kreikkalaiset äänestäjät on helppo tuomita. Miten he voivat tarttua mahdottomia lupaavien populistien syötteihin? Kyse ei olekaan järkevyydestä, vaan vihasta, jota vallassa olleisiin puretaan äänestämällä äärilaitoja.

Protesti vie luottamuksen rippeetkin ja ajaa maata konkurssiin. Lasku lankeaa koko Euroopalle.

Menot