Kolumnit

Kreml onnistui syöttämään Trumpille Ukraina-kantansa

Kuva: Ossi Ahola/Aamulehti
Kuva: Ossi Ahola/Aamulehti

Kun yksittäisiä asioita setvitään, esiin voi piirtyä iso kuva.

Kongressin alahuone kuulusteli koko viikon Ukraina- ja Venäjä-diplomatian tekijöitä. Selville piti saada, oliko presidentti Donald Trump käyttänyt henkilökohtaista asianajajaansa Rudy Giuliania vaihtoehtoisen Ukraina-politiikan luomiseksi ajamaan maan edun sijasta presidentin omaa etua.

Kaikille tuli tutuksi termi quid pro quo, vaihtokauppa.

Oliko presidentti vaatinut Ukrainalta vastapalvelusta tai lahjusta vastineeksi joko näkyvästä Valkoisen talon vierailusta tai mittavasta aseavusta, jota Yhdysvallat antaisi Ukrainalle Venäjän aggression torjumisen tueksi.

Lahjus olisi saanut rikostutkinnan muodon. Ukrainan uuden, korruptionvastaisen presidentin Volodymyr Zelenskyin olisi pitänyt julistaa tutkinta Trumpin demokraattisen vastaehdokkaan Joe Bidenin lobbaripojan Hunter Bidenin toimista Ukrainan talouselämässä. Vasta sen jälkeen Trump olisi tukenut Ukrainaa sen kamppailussa demokratian ja valtiollisen eheytensä puolesta.

Tähtitodistaja, Yhdysvaltojen EU-suurlähettilääksi nimetty Trumpin entinen poliittinen rahoittaja Gordon Sondland vahvisti, että quid pro quo tapahtui: vierailulle Valkoiseen taloon asetettiin ehdoksi Biden-tutkinta. Sen sijaan aseavun osalta näin suoraa vahvistusta ei kuultu.

 

Trump katsoo arvojen sijasta euroja. Strategiset liittolaisuudet eivät paljon paina, kun diilin voi tehdä vaikka Pohjois-Korean diktaattorin kanssa.

Ukrainan tukemisen vaihtuminen lehmänkauppoihin ei varsinaisesti yllätä. Ennennäkemätöntä kokeneen Ukrainan-suurlähettilään Marie Yovanovitchin vaihtaminen Giulianiin ja epävirallisiin ”kolmeen amigoon” on siksi, että se ilmeisesti tapahtui ison pihvin nimissä. Trumpille iso pihvi olisi ollut Bidenin tutkiminen ja sivuseikka Ukrainan sinnittely demokraattisen maailman etuvartiona.

Tuntikausien kuulemisten jälkeen alkoi näyttää siltä, että Moskova on onnistunut syöttämään Trumpille tämän Ukrainaan liittyvät mielipiteet. Trump olisi uskonut, että Ukraina sotkeutui vuoden 2016 presidentinvaaleihin, eikä kiinni jäänyt Venäjä. Trumpille Ukraina oli ongelma, ei Putinin Venäjä, koska Ukrainassa oli ”kaikenlaisia pahoja hommia” (bad stuff).

Jos vapaan maailman johtajaksi mielletty Yhdysvaltain presidentti saa Ukrainaa koskevat ajatuksensa Kremlistä ja on valmis syrjäyttämään ja mustamaalaamaan oman maansa asiantuntijoita Kremlin ajatusten edistämiseksi ja oman vaalikampanjansa hyödyttämiseksi, virkasyytejuttu on todella raskauttava. Eikä siinä kaikki: maailmankirjat ovat pelottavasti sekaisin.


Kirjoittaja on Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja ja pitkäaikainen kansainvälisten asioiden kommentaattori.