Kolumnit

Kuivunut mustekynä ja tyhjä postilaatikko

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Lähetin kirjepostia. Viikkojen välissä oli kyllä pääsiäispyhät, mutta arkipäivistä ehti kertyä jo seitsemän päivää ennen kuin kirjekuori kolahti määräpaikkaansa. Onneksi asialla ei ollut kiirettä.

Olen ollut ahkera kirjeiden kirjoittaja, pari vuosikymmentä sitten. Kirjoituspöydältäni löytyi silloin pinkka kirjepaperia ja jopa mustekynä. Ei löydy enää. Mustekynä on kuivunut, eikä mieleeni edes juolahda hankkia erikseen paperia kirjeiden kirjoittamista varten.

Kirjepaperikatoni vahvistaa postilaisten ahdinkoa siitä, että kirjeiden ja korttien määrä vähenee koko ajan. Ja mitä vähemmän postia, sitä tyyriimpää on sitä kuljetella. Ei ole ihme, jos postimaksut nousevat.

Huhtikuun lopussa Posti ilmoitti, että osassa Turun saaristoa postilaatikko pysyy viikoittain tyhjänä perjantaihin saakka kesäkuun alusta alkaen. Postia näet jaetaan ja noudetaan vain kerran viikossa.

Posti kertoo, että muutos noudattaa nykyistä postilakia. Lain mukaan vaikeakulkuisessa saaristossa tai erämaa-alueilla niin sanotut yleispalvelulähetykset eli postimerkilliset kirjeet ja postikortit on jaettava vähintään kerran viikossa.

Harvoiltahan ne tuntuvat postikierrokset kerran viikossa, mutta vähä kannattaa jakaa järkevästi.

Näinhän on tehty ennenkin. Sata vuotta sitten ja sen jälkeenkin kotikulmieni posti ilmestyi kerran viikossa pappani tuvan penkille. Sieltä ne kirjeet ja kortit olivat kyläläisten noudettavissa. Postinhakureissuilla tuli varmasti myös päivitettyä iitojen ja kustaiden kuulumiset tehokkaammin kuin tänä päivänä sosiaalisessa mediassa.

1930-luvulla postimaksut halpenivat ja alkoi kirjeiden ja korttien kirjoittamisen ja lähettämisen kulta-aika. Sota-ajan kenttäposti tarkoitti säkkikaupalla kirjeitä rintaman ja kotipuolen välillä.

Sen ajan olen elänyt itsekin, että kotikylässäni oli oma postitoimisto posti- ja pankkipalveluineen. Pieni kultapossukerholainen penneineen oli siellä yhtä arvokas asiakas kuin palkkatiliään hakenut aikamies.

Yksi uusi kynä ja arkki paperia eivät nosta postitoimintaa takaisin vanhoihin mittoihin. Pidän nyt kuitenkin edes siitä kiinni, että lähetän joulukortit maailmalle postimerkki yläkulmassaan. Hyvissä ajoin.

Asiasanat