Kolumnit Kulttuuri

Kulttuurivieras: Meneekö Hämeenlinnan teatterilla muka huonosti?

Kuva: Hameenlinnan kaupunginmuseo
Kuva: Hameenlinnan kaupunginmuseo

Hämeenlinnan teatterilla menee kuulemma niin huonosti, että tarvitaan muutosjohtaja uudistamaan organisaatiota tuotantotalomallin pohjalta.

Okei, jotain juttua on ollut henkilöristiriidoista ja työilmapiiristä, mutta ei se nyt mikään tekosyy ole painaa paniikkinappulaa. Varsinkin kun esitykset ovat olleet hyviä, viime vuoden käyttöaste oli kunnossa ja talousluvutkin pitkästä aikaa tasapainossa.

Hämeenlinnan teatterin hallituksen tilaamaa rakenneselvitystä lukiessa tuntuu, että tulevaisuus on jo menetetty. Teatterissa eivät käy kuin mummot ja kohta eivät hekään.

Kova väite, kun valtakunnan tasolla erilaiset kulttuuritilaisuuksiin osallistumiset ovat olleet tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan jo kolme vuosikymmentä nousussa kaikissa ikäryhmissä.

 

Julkisuudessa on ihmetelty, miksi kulttuuriväki ei ota laajemmin kantaa kaavailuihin lähteä muuttamaan Hämeenlinnan teatteria tuotantotalon suuntaan. Toisaalta toppuutellaan ja halutaan antaa työrauha johdolle ja henkilöstölle.

Minusta teatteri on Hämeenlinnalle niin tärkeä kysymys, että taloa mahdollisesti koskevasta rakennemuutoksesta pitää käydä laaja poliittinen keskustelu. Teatteri on kuitenkin kaupungin eli meidän kaikkien veronmaksajien sataprosenttisesti omistama yhtiö.

Minkälaista teatteria te haluatte? Ainutkertaista, koskettavaa ja merkityksellistä, ehkäpä myös viihdyttävää. Pitäisikö siihen leikkaamisen sijaan jopa panostaa?

 

Hämeenlinnalaista veronmaksajaa parhaiten palvelevaa kulttuuria luodaan Hämeenlinnassa. Sitä ei voi ostaa tai tuoda muualta. Teatterilla on tässä kuvassa itsenäisenä omia tuotantoja tuottavana kulttuurilaitoksena äärimmäisen tärkeä tehtävä.

Vierailunäytökset ja konsertit ovat ihan kivoja. Voidaan kerääntyä joukolla nauttimaan, miten kulttuuria tehdään naapurikaupungeissa, muualla Suomessa tai ulkomailla. Verkatehtaan ja uuden teatterirakennuksen miljöössä on aivan huikeat puitteet ja järjestelyt hoituvat ammattimaisesti. Tuntuu kuin oltaisiin ihan kulttuurikaupungissa.

Kummallista, kun muualta ei tulla Hämeenlinnaan tätä ihmettä katsomaan. ”Ai, se show meni teillä jo viime keväänä. Ymmärrän.”

 

Oli tuotantomalli mikä tahansa, niin ainutkertaisuus on tulevaisuudessakin turvattava. En edes halua käyttää perusteluna hämeenlinnalaisen teatteritoiminnan yli sata vuotta vanhaa kunniakasta historiaa. Ei se kuitenkaan ketään kiinnosta, kun ei sitä voi rahassa mitata.

Onneksi omistajan taholla eli kaupunginhallituksessa tunnutaan olevan hereillä. Teatterin tilanne on tarkassa seurannassa, ja ainakaan julkisuuteen tihkuneissa tiedonannoissa tai julkisissa päätösasiakirjoissa teatterin omaa tuotantoa ei olla ajamassa alas.

Teatterin hallituskin viestittää, että luodaan oma hämeenlinnalainen yhteistyömalli. Toivottavasti sellainen löytyy, mutta onko tässä nykymallissa oikeasti mitään vikaa?

 

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginmuseon amanuenssi.