Kolumnit

Kulttuurivieras-kolumni: Tanssiinkutsu

Kuva: -
Kuva: -

Jos loukkaisin jalkani, en voisi enää tanssia. Nuoruudessani pelkäsin suuresti liikuntakyvyn menetystä. Olin löytänyt lapsuuden lukutoukkavaiheen jälkeen liikkeen ja musiikin mahtavan yhdistelmän.

Liikuntatunnilla opitusta polkasta alkoi elinikäinen riippuvuus. Sitä oli saatava lisää, kokeiltava eri lajeja, ja oman tanssielämyksen lisäksi oli nähtävä esityksiä.

Kylässämme ei ollut mahdollisuutta tanssin harrastamiseen. Naapurikaupungin setlementin kansantanssipiirissä sain ensimmäiset tanssiannokset tätä aivojen mielihyväkeskukseen vaikuttavaa eliksiiriä.

Kun sitten opiskelu Helsingissä alkoi, avautui ihanan laaja kirjo eri tanssilajeja kokeiltavaksi.

Ilman tanssimista olisin jäänyt monta kokemusta köyhemmäksi. Tanhuvillityksen aikaan tanssittiin koko ajan: menomatkan tankkaustauolla bensa-asemalla, esiintymisen väliajalla takahuoneessa ja keikan jälkeen kotimatkalla.

Lavatansseihin ajettiin kevyesti sata kilometriä suuntaansa parhaimmillaan kolmesti viikossa. Esiintymiskiertue ympäri Pohjois-Amerikkaa antoi näkökulman amerikansuomalaisten vieraanvaraisuuteen mutta myös asenneilmaston ahtauteen laajassa USA:ssa.

Georgiassa ryhmä paikallisia esiintyjiä kertoi ihmiselon koko kaaren tanssin ja musiikin kautta. Se oli pysäyttävä, kohottava esitys. Egyptissä hääseurue veti mukaansa kaduille tanssimaan ja kairolaisessa kapakassa päädyin vahingossa vatsatanssikilpailuun.

Opiskeluni päättötyöksi valokuvasin koreografin kanssa suunnitellut liikkeet. Sitten ohjelmoin kuvat musiikkiin, tanssilliseksi tarinaksi.

Kuvaan pysäytetty liike yhdistettynä elävään kuvaan ja ääneen kiehtoo. Sittemmin yhdistelin työkseni kuvaa, ääntä ja liikettä multimediaohjelmiin.

Tanssimuotojen kokeilut jatkuvat edelleen ja tiedän, että jos jalkaongelmat estävät askelkuviot, voi myös tuolilla ja pyörätuolilla tanssia.

Hämeenlinnassa on paraikaa menossa Tehdas tanssii -festivaali. Tanssiherkkua tarjolla kotipaikkakunnalla! Nyt on tilaisuus nähdä upeita tanssiteoksia ja osallistua itse vaikka torijameihin.

Tanja Kunnarin ja Tuula Penttilän luoma festivaali tuo jo kuudetta kertaa kaupunkiin huippukoreografeja ja -tanssinopettajia.

Festivaalin esitykset alkavat sunnuntaina Verkatehtaalla. Galleria Koneessa nähdään silloin taidegraafikko Anniina Vainionpään näyttelyssä Nella Kaartisen soolotanssi ja viereisessä salissa Jaatisen & Makkosen tanssiduetto.

Tanssiesitys on taide-elämys. Tanssiminen on seurallista ja hauskaa. Se on tehokasta ja hyvää liikuntaa. Se huoltaa kehoa, aivoja ja mieltä.

Kun liikekuviot yhdistyvät musiikin rytmiin, tanssija käyttää aivojaan kokonaisvaltaisesti. Se lisää aivojen joustavuutta ja estää niiden vanhenemista. Lähde mukaan, sopiva tanssilaji löytyy jokaiselle!

Kirjoittaja on kulttuurituottaja ja kuvataiteilija, Hämeenlinna.

Päivän lehti

21.2.2020