Kolumnit

Kulttuurivieras-kolumni: Uudet reseptit

Kaivinkoneen kauha pysähtyy. Maansiirtoauto peruuttaa lounaskahvilan eteen. Neonkeltaisiin huomiotyöasuihin sonnustautuneet miehet astuvat sisään, ja pian he kantavat kukkuraiset tarjottimensa lähipöytään.

He keskittyvät särpimään soppaansa hiljaisuudessa. Toisella on kuppi täynnä hernekeittoa, avokadolla päällystetty ruisleipä, ja vieressä odottaa punaiset marjat pinaattiletulla.

Toinen hörppii oranssia linssikeittoa. Porkkana-appelsiinisalaatti ja hunajamelonijälkiruoka odottavat lautasen vieressä.

 

“Marraskuun harmaus masentaa”, sanoo toinen työmies jälkiruokaa aloittaessaan. “Tämä keltainen ruoka auttaa vähän. Väkevän vihreät sapuskat, voisi kyllä tehota paremmin.”

“Joo, mä tykkään näistä pehmeän vihreistä, mutta huomenna meinaan kokeilla lilaa lautasta.”

“Kuinkahan sitä aiemmin pystyi syömään keskiruskeaa lihamössöä kuukaudesta toiseen. On tämä niin paljon parempaa.”

“Joo, osaavat tosi maukkaiksi ja vaihteleviksi tehdä nämä värimenut.”

 

“Muuten, milloin olet viimeksi saanut kutsun hyvinvointispesialistille? Meinaan, toi sun apeus voi johtua siitä.”

“Joo, on siitä jo aikaa. Se kutsukäytäntö on hyvä, muutoin voi unohtua helposti koko hyvinvoinnin seuranta pitkiksi ajoiksi.”

“Toivottavasti Hämeenlinnassa ei jouduta ongelmiin, niin kuin nyt esimerkiksi Mansessa on käynyt.  Siellä on kova pula spesialisteista, hyvinvointiharkkaritkin viedään suoraan koulun penkiltä tosihommiin. Yksi tuttu joutui odottamaan liian pitkään hyvinvointikartoitusta, ja niinhän siinä kävi, että joutui turvautumaan lääkäriin. Sai aika pahat lääkemyrkyt vaivaansa kunnon kulttuuriannoksen sijaan.”

“Huh! Pitääkin tarkistaa, milloin oon viimeksi käynyt spesialistilla.”

“Kannattaa. Ne osaa kyllä antaa yksilölliset hyvinvointireseptit itse kullekin. Meidän perheen erilaiset reseptit toimii mukavasti myös yhteen. Käytiin juuri kimpassa konsertissa Vanajasalissa ja teatterin ensi-illassa. Teinin saamat tropit on aika kovat: me ollaan perehdytty kaikkiin lähitienoon nykytaiteen näyttelyihin, osassa on käyty moneen kertaan.”

 

“Ennen vanhaan ei tajuttu taiteen merkitystä terveydenhoidossa. Onneksi nykyään tiedetään, että se korvaa monet lääkkeet, kunhan siitä nauttii säännöllisesti ja pienestä pitäen.”

“Heh, joo: vaarini vaari ei uskonut edes vitamiineihin, piti niitä huijauksena.”

“Taisi olla vuoden 2018 tienoilla, kun tutkimukset todistivat kovapäisillekin taiteen tehon. Silloin musiikin vaikutus muistisairauksien hoidossa tunnustettiin lääkehoitoa paremmaksi.”

“Niinpä. Vaan eiköhän palata hommiin. Eipä aikaakaan, kun saadaan perustukset valmiiksi, niin kohta onkin jo uuden kulttuuriareenan harjakaiset.”

“Jep. Lisätilat taiteelle tulee tarpeeseen ja nautiskelijoita riittää taatusti, ilman reseptejäkin!”

 

Kirjoittaja on kulttuurituottaja ja kuvataiteilija, Hämeenlinna.