Kolumnit

Kuntaväen lomauttaminen on järjetöntä, mutta kunnat sentään ymmärtävät tilanteen

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Kuntien talous on ollut jo ennen koronakriisiä vuosia pakkasella. Korona nakertaa nyt vahvoina pidettyjä kaupunkejakin kriisikunniksi.

Monet kunnat aikovat lomauttaa työntekijöitään. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan parikymmentä kuntaa on lomauttamassa myös opettajia.

Ihmisten verotettavat ansiotulot ovat kehittyneet niin heikosti, että jatkuvat veronkorotuksetkaan eivät ole useissa kunnissa juuri kasvattaneet tuloja. Näin on käynyt muun muassa Hämeenlinnassa.

Kuntien tehtäviä on samaan aikaan jatkuvasti lisätty ja lisätään edelleen. Oppivelvollisuusiän pidentäminen ja lukioiden maksuttomat oppikirjat kaatuvat nyt kuntien niskoille. Alkeellisetkin laskelmat paljastavat, että valtion lupaamat maksut täyttävät vain osan menojen kasvusta. Uusi hoitajamitoitus tarkoittaa aivan ilmeisesti kuntien ennestään heikon kotihoidon romauttamista.

Erikoissairaanhoidon ja muiden julkisten palvelujen jonojen purkaminen nielee varoja rutosti – jos edes onnistuu rahalla.

Periaatteessa julkisen hallinnon on järjetöntä lomauttaa taloudellisista syistä työntekijöitään. Miksi kunnalla on rakenteita ja palveluja, joita sillä ei ole varaa ylläpitää? Lainsäädännössä ja/tai taloudenhoidossa on jokin pahasti vialla, kun kunnat lomauttavat.

Hallituksen useat ministerit ovat sanoneet, että kunnat eivät saa lomauttaa. Opetusministeri Li Andersson (vas.) uhkaa lomauttavia kuntia jopa sillä, että valtio perii niiltä takaisin valtionosuuksia. Siis, jos teillä ei ole varaa maksaa palkkoja, viemme myös valtion rahat pois.

Anderssonin mielestä kuntien pitäisi lomautusten sijaan korottaa veroprosenttiaan. Jos veronkorotukset pelastaisivat tasavallan, olisimme jo pelastuneet parin kuukauden välein.

Tuntuu, että kunnilla on paremmin jalat maassa kuin valtiolla.

Kunnat eivät voi luottaa, että valtio maksaa tämän koronavuoden tapaan ylimääräisiä valtionosuuksia kunnille. Valtio ei lainaa joka vuosi 40 miljardia euroa.

Valtion talouspoliittinen arviointineuvosto antoi tylyn lausunnon jo tammikuussa, siis ennen koronakriisiä: Kasvu ei korjaa julkisen talouden rakenteellista alijäämää.

Kaikkia pitäisi kiinnostaa jatkokysymys: Miten alijäämiä korjataan, jos edelleen ei ole talouskasvuakaan?

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic