Kolumnit

Kolumni: Luotettavan tiedon merkitys korostuu aina vaan

Sanomalehtien toiminta sekä yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian että paikallisten asioiden edistäjänä on suomalaisten mielestä entistäkin merkityksellisempää. Merkityksellisyys on kasvanut vuoden aikana erityisesti 25–44-vuotiaiden keskuudessa.

Nyt suomalaisista peräti 82 prosenttia pitää sanomalehtien toimintaa merkityksellisenä yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistämisessä, ja mikä parasta, luvussa on kasvua neljä prosenttiyksikköä.

Tutkimuksen tehneen IROResearchin mukaan kasvu asteikon ääripäässä on ”erittäin merkityksellinen”. Täällä sanomalehtien tekijäpäässä tällaiset tutkimukset kuitataan usein liian helposti olankohautuksella. Omaa häntää on tietysti hankala nostaa.

Yksi tutkimus ei tietysti kesää tee, mutta tämänkertainen tulos oli joka tapauksessa mielenkiintoinen. Niin kuin Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen toteaa, luotettavan tiedon tarve vahvistuu digiajan mitä kyseenalaisimpien vaikuttamispyrkimysten viestintätulvassa. Juuri tästä on kysymys.

Kaiken maailman some-fiideissä väitetään mitä pähkähullua tahansa, ja medialukutaidoton kansalainen lankeaa liian helposti ansaan.

Sivumennen sanoen: Lehdentekijöille kehuskellaan silloin tällöin jonkinlaisella passiivisaggressiivisella ylpeydellä, ettei perheessä lueta ”valtamedian” lehtiä – tai ei lueta ylipäänsä mitään.

Onnea matkaan vaan. Ehkä kriitikoille matematiikka tai lääketiedekin ovat vain mielipiteitä, joita on opetettu Tampereen punikkioppilaitoksessa ja lopullinen totuus löytyy tutun somettajan päivityksestä.

 

Esimerkkejä faktojen sivuuttamisesta yleisessä keskustelussa ei tarvitse etsiä kauan. Yhdysvallat on poliittisessa mielessä likipitäen täydellisesti jakautunut, eikä teflonpintaiseen presidenttiin tartu mikään, ei edes NY Timesin selvitykset. Eikä siinä mitään.

Ennen lehdistön mallimaana tunnettu Yhdysvallat on parissa vuosikymmenessä onnistunut siis ryssimään – sana on ihan tarkoituksellinen – osan kansasta omituiseen junttiuteen ja mukatiedostavaan media-asenteeseen.

Älyvapaasta tviitistä tulee näin uskottavampi kuin perinpohjainen, huippuammattilaisten tekemä selvitys. Onneksi Suomessa ei mennä tähän, eihän? Tutkimustulos antaa ainakin uskoa.

Tuoreimpia artikkeleita