fbpx
Kolumnit

Maailma on marinoitu aivot tuhoavilla liuoteaineilla – Kuka tahansa saa hirmumyrkkyjä suoraan hyllystä

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Tukkani nousisi pystyyn, jos se ei jo valmiiksi olisi, kun luen erilaisiin maali- ja liuotepurkkeihin sekä muihin kemikaalipurtiloihin perverssin pienellä petiitillä painettuja varoitustekstejä: hurjaa kerrontaa käännöskoneiden uumenista!

Usein yritän saada kaupassa selville, miten ja mihin kyseistäkin tököttiä käyttöohjeen mukaan käytetään, mutta lopulta tiedän lähinnä vain sen, mihin ainetta ei ehdottomasti saa käyttää.

Joka pojan motomarketeista saa kuka tahansa muutamilla euroilla hirmumyrkkyjä, joilla pystyisi likvidoimaan vähintäänkin puolet Hämeenlinnan Hätilän asujaimistosta, ja meitä on siellä sentään muutamiakin käppänöitä tätä elämäntaivalta toinen toista sinnikkäämmin taapertamassa.

Erityisesti säälin kaikkia vesieliötä. Ne uivat syvässä myrkkyliemessä nykymaailman kemikaaliryöpyssä. Ei ihme, että puhutaan paljon lajikadosta, aikamme vakavimpiin kuuluvasta ilmiöstä. Monet nestemäiset kemikaalit ovat “vaarallisia vesieliöille”, siis muun muassa malluaisille ja muille, suursukeltajillekin.

Yritän, siis yritän olla vastuullinen kuluttaja. Joka kerta ongelmajätteitä Karanojalle kuskatessani epäilen vahvasti, että johonkin muuallekin niitä on pakko päätyä. Lähtö- ja vastaanottopään “volyymit” eivät ainakaan silmämääräisesti vastaa toisiaan: jo yksin Hämeenlinnan kaupoissa kemikaaleja on kymmeniä, ellei satoja hyllymetrejä.

Maalarisuvun vesana minut on lähes lapsesta asti marinoitu maalihöyryissä. Onneksi nykyään vesimaalit ovat vallanneet alaa tavanomaisissa maalaustöissä ja suojainten käyttö on itsestäänselvyys.

Ostinpa nyt vihdoin ja viimein minäkin kunnollisen hengityssuojaimen, sellaisen, joka suodattaa ainakin isoimman osan myrkyistä, mutta päästää erinomaisen iloisesti hengitysilman läpi. Ai että on hyvä hengittää! Jonakin päivänä Tähtien Sodan Imperiumin sotilaiden Stormtrooper-päähinettä muistuttava suojain unohtuu lopullisesti naamalleni.

Oma outo lukuharrastuksensa ovat lääkepakkaukset kaikkine varoituksineen. Kun ne tavaa läpi oletettavasti jo valmiiksi sairas ihmispoloinen, on hän siltä lukemalta eli pelkästä huolesta kahta sairaampi.

On ehkä parempi olla lukematta pienellä painetut ja jäädä odottelemaan elämänmittaisten cocktail-sekoitusten yhteisvaikutusta. Tänäkin aamuna taas huippasi.

Menot