Kolumnit

Marketti voitti

Otsikko on lainattu Hämeen Sanomien jutusta viime viikolta (30.9.).

Juttu kertoi Syrjälän kauppa-auton viimeisestä päivästä. Toinenkin Kanta-Hämeen viimeisistä, Saaristen kauppa-auto, lopetti liikennöinnin samaisena päivänä. Sinnittelijät kaatoi paitsi korkea polttoaineen hinta, keskittynyt kauppa. Kun megamarketista saa kaiken muutaman sentin halvemmalla, oli kiertävien kauppiaiden turha tapella vastaan. Tavan vuoksi maitolitransa autosta hakeneet mummelit ja sympaattista reliikkiä satunnaisilla jäätelöostoksilla tukeneet mökkiläiset eivät riittäneet liiketoiminnan selkärangaksi.

Samaa kohtaloa on pitkään povattu jo nyt vähälukuisille pikkukaupoille.

Eräässä kantahämäläisessä muutaman tuhannen asukkaan taajamassa oli vielä 90-luvulla kaksi lähikauppiasta ja kolme elintarvikekioskia. Kaupat ja yksi kioskeista kuolivat aikoja sitten, mutta päivittäistavarakaupan kahden jättiläisen myymälät ovat laajentaneet sittemmin useaan otteeseen. Ilman katolla köllöttävää konsonanttia ei ilmeisesti ruokakauppa voi nyky-Suomessa pärjätä. Ketjuihin kuulumattomat itsenäiset kauppiaat ovat todellinen harvinaisuus.

Tietokirjailija
Seppo Konttisen teesi on pitkään kuulunut, ettei päivittäistavarakaupan keskittyminen tuo kuluttajille todellisia säästöjä. Juoksemme alennusten perässä, joiden ”edullisuus” on yhteensä 80 prosentin markkina-asemassa olevien kahden päivittäistavarakaupan kingin päätettävissä.

Hallitus valmistelee lainmuutosta määräävässä asemassa olevien kauppaketjujen nykyistä tarkemmasta valvonnasta. Markkinoilla määräävässä asemassa olevalla on houkutus sanella tuottajille ja kilpailijoilleen epäedullisia ehtoja. Elintarvikkeiden tuottajat ovat yhä enemmän kauppojen käskyläisiä. Niiden siivu tuotteiden arvosta on pienentynyt jatkuvasti.

Kun kuitenkin elintarvikkeet jatkuvasti kallistuvat, on helppo päätellä kuka korjaa potin.

Kuolleiden kauppojen kylistä ja hiljentyneiden kauppareittien varsilta joudutaan ajamaan ostoksille lähimpään taajamaan tai vielä kauemmas supermarkettiin. Oli lompakossa sitten bonusta tai plussaa, nykyisillä polttoaineiden hinnoilla etukorttiasiakkaan pitäisi saada ostoksensa lähes ilmaiseksi, ennen kuin pidempi kauppareissu kannattaisi. Taloussanomien syyskuisessa ostosvertailussa halvimmat välipalatarpeet sai muuten kaupasta, jolla ei ole etukorttijärjestelmää.

Tilanteesta on kuitenkin turha syyttää ainoastaan kauppoja. Kasvu kuuluu markkinatalouteen, ja me kuluttajat olemme luovuttaneet meille kuuluvan vallan markkinajohtajille.

Mikä lähikaupassa asioimisessa oli niin vaikeaa, kun kuitenkin lomamatkoilla hipsimme ilosta hihkuen apartementoksistamme ruokaostoksille kivijalkapuoteihin? Mikäli olisimme suosineet lähikauppoja megamarkettien sijaan, olisiko saattanut käydä niin kummallisesti, että elintarvikkeet eivät olisi Suomessa EU:n kalleimpia?