Kolumnit

Kolumni: Messuilla ilman tungosta ja rutiinilla paluu etätöihin

Kuva: arkisto arkisto
Kuva: arkisto

Onpas rauhallista täällä Helsingin Kirjamessuilla!

Kuuntelen Tommi Kinnusen haastattelua. Yöpöydälläni on kesken hänen uusin romaaninsa Ei kertonut katuvansa, joten pääsen syventymään kirjan teemaan suomalaisnaisten vaikeasta paluusta Norjasta takaisin kotimaahan 1945.

Olen merkinnyt suosikkilistaani kymmeniä puolen tunnin mittaisia haastatteluja, joita voin katsoa aina 8. marraskuuta saakka. Aikaa messuilla pyörimiseen on ollut kaikkiaan reilut kaksi viikkoa.

Kaikki tämä maksoi vain 15 euroa. Ei ole tarvinnut matkustaa, pilata ilmastoa, kulkea hikisenä tungoksessa eikä pelätä koronavirustartuntaa.

Saan osallistua ensimmäistä kertaa koskaan kirjamessuille tasa-arvoisena kävijänä satojen kilometrien päästä.

Helsingin Kirjamessut on koronaviruksen aikana ensimmäinen etätapahtuma, johon olen ostanut lipun. Tapahtumassa on vieraillut ainakin runsaat 53 000 ihmistä.

Verkossa asioiminen sujui ja yhteydet toimivat – tässähän ollaan tietoyhteiskunnan kansalaisia, huomaan ajattelevani.

Verkkotapahtuma lisää alueellista tasa-arvoa ja se voi lisätä yhteenkuuluvuutta ja merkityksellisyyttä. Minäkin saan mahdollisuuden osallistua, ja olen toivottu vieras.

Toivottavasti hyvät kokemukset kehittävät monia tapahtumia, että jatkossa voi osallistua monin tavoin, joko paikanpäällä tai etänä.

Paitsi vapaa-aikaan, korona on vaikuttanut tietysti työntekoon. Akava Worksin selvitys osoitti juuri melkoisen kuilun: osalla työn kuormitus on kasvanut merkittävästi, kun taas toisilla tilanne on johtanut lomautuksiin ja työttömyyteen.

Tutkija Joonas Miettinen totesi, että tulevaisuuden kannalta merkittävin havainto on se, että kognitiivinen kuormittavuus väheni erityisesti niillä, jotka tekivät etätöitä aiempaa enemmän. Hänen mukaansa etä- ja lähityön joustava yhdistely voi tulevaisuudessa lisätä merkittävästi työn tuottavuutta ja hyvinvointia.

Etä- ja lähityön yhdistely voikin nousta tärkeäksi keinoksi, miten työuria saadaan pidennettyä. Tarvitaan uudenlaista joustavuutta.

Keväällä, jolloin etätyöhön siirtyi lähes 60 prosenttia kaikista työntekijöistä, Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan etätyöläisten hyvinvointi jopa parani. Parhaimpia tuntemuksiani etätöissä oli muun muassa ajatus, että tässähän on niin kuin itsenäinen yrittäjä. Työntekijään luotetaan.

Huonoja puolia kertyi aika paljon: tauot unohtuivat ensi alkuun lähes täysin. Ergonomia oli huono, eikä työtuolin vieminen kotiin pelastanut paljoa.

Koronahuolet painoivat, niin kuin kaikkia. Kun syysflunssa äsken yllätti minut, paluu toimistolta etätöihin sujui rutiinilla.

Niin hyvä pohja kevään ja kesän etätöistä tuli.

Silti, jos ensi vuonna päästään palaamaan suht normaaliin työyhteisöjen osalta, se olisi jo suuri henkinen voitto.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja