Kolumnit

Mielenrauhaa kulttuurista

Kuva: Hameenlinnan kaupunginmuseo
Kuva: Hameenlinnan kaupunginmuseo

Meillä oli töissä äärimmäisen hauskaa pari viikkoa sitten. Se on kyllä vähän syntiä, sillä ”niska limassa sinun on leipäsi ansaitseman”.

Niin kuin lähes kaikilla työpaikoilla, meilläkin on silloin tällöin tyky- tai virkistyspäiviä. Eli päiviä, jolloin me kaupungin työntekijät huvittelemme teidän veronmaksajien rahoilla ilman, että viivan alle juuri sillä hetkellä kertyy tuotosta.

 

Ajatuksena on tietysti rasvata koneistoa pyörimään jatkossa kovemmilla kierroksilla ja paremmin yhteen. Muutenkin voitte olla huoletta. Meidän takiamme verojanne ei koroteta.

Kulttuuriin käytetyt varat ovat häviävän pieni siivu kaupungin budjetissa, ja satsaukset tulevat tutkitusti moninkertaisena hyötynä takaisin.

Aina ei voi notkua pihapiirissä, joten tällä kertaa virkistäytymispäivän kohteena oli Tampereen Muumimuseo.

Ihmeellistä kyllä pikajuna pysähtyi sopivaan aikaan ja aikataulun mukaisesti Hämeenlinnan asemalla. Ehkäpä VR:llä ei ole sittenkään salaliittoa meitä vastaan, mutta joku tässä haisee, kun moista sujuvaa palvelua pitää ääneen ihmetellä.

Siis maataan patjalla kaksi tuntia kuola suupielestä valuen, joku kuorsaten.

Tampereella, tuolla synkässä pohjoisen Hämeen eli Pirkanmaan pääkaupungissa, oli tietysti rumien kerrostalojen välissä puhaltava kylmä pureva tuuli ja vähän jo tympäisi.

Yllätys oli suuri, kun Tampere-talon 1990-luvun kylpylää muistuttavan arkkitehtuurin keskeltä löytyikin mielenrauhaa. Tai no, ei se yllätys ollut, sillä olimmehan menossa museoon.

Mielenrauhaa muumikirjoista on kirjallisuutta, museokierrosta ja meditaatiota sotkeva Muumimuseon tilaustuote ryhmille. Kierrokselle saa patjan ja viltin sekä kuulokkeet.

Näyttely on jaoteltu Tove Janssonin muumikirjojen mukaisiin osioihin, joihin pysähdytään kuuntelemaan lukuotteita kyseisestä teoksesta. Otteiden väliin on leikattu teoksia tiivistäviä ja selittäviä pätkiä, pohdintoja Muumikirjojen maailmasta ja Janssonin filosofiasta sekä pieniä meditatiivisia hetkiä.

Siis maataan patjalla kaksi tuntia kuola suupielestä valuen, joku kuorsaten. Ollaan kaikessa rauhassa silmät kiinni läsnä oman itsensä kanssa, oppaan johdateltavana ja muumikirjojen viisauksien ympäröiminä. Aika kaukana Naantalin Muumimaailman turistihelvetistä!

 

Mielenrauha, meditointi, maailman reflektointi, mielen muokkaus – siksihän kaikkea kulttuuria tehdään. Tavoite on sama shamaanin noitarummusta aina postmoderniin (teko?)taiteeseen.

Muumimuseossa osataan, lämmin kiitos tekijöille. Vanajanlaakson marraskuu ei näytä enää yhtä harmaalta, ja olo on uudestisyntynyt.

Junakin palasi kotiin ajallaan, joten kiitos VR.

 

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginmuseon amanuenssi.