Kolumnit

Kielen päällä -kolumni: Muutosvoimia ja tyhjiä sanoja

”Olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä sanoillanne.” Näin moitti ruotsalaisnuori Greta Thunberg Yhdistyneiden kansankuntien ilmastonmuutoskokoukseen eri puolilta maailmaa saapuneita päättäjiä.

”Olemme valtavan joukkosukupuuton alussa. Ja te ette muusta puhu kuin rahasta ja kerrotte satuja ikuisesta talouskasvusta. Kuinka te kehtaatte!”

Thunbergin viesti on selvä: hän on pettynyt poliitikkojen hölynpölyyn ja valtioiden jahkailuun ilmastonmuutoksen torjumisessa. Hänen vaikuttavassa kielenkäytössään ja laajemminkin ajankohtaisissa keskusteluissa ilmastonmuutos näyttäytyy nimenomaan uhkana.

Ilmastonmuutosta pitää hillitä, se pitää pysäyttää ja lopulta torjua. Tehtävä on vaikea, sillä ilmastonmuutoksen voimat vaikuttavat mahtavilta.

 

Kun asiantuntijat alkavat avata ilmastonmuutoksen merkityksiä, sanan abstraktius käy pian ilmi.

Esimerkiksi ilmasto.org-sivustolla selitetään, että ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän voimakkaasta kasvusta ilmakehässä.

”Kun kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa, yhä suurempi osa auringon säteilystä jää lämmittämään maapalloa. Fossiilisia polttoaineita käytettäessä ilmakehään vapautuu erityisesti hiilidioksidia. Myös muiden kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä lisääntyy ihmisen toiminnan vaikutuksesta.”

 

Ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Ilmastonmuutos-sana antaa ymmärtää, että ilmasto muuttuu, mutta sana sellaisenaan ei kerro, mistä syystä. Sana jopa ohjaa ajattelemaan, että muutos tapahtuu ikään kuin itsestään, automaattisesti.

Olenkin pohtinut, olisiko loogisempaa viitata ihmisen aiheuttamaan ilmaston muuttumiseen ilmastonmuuttamisena.

Ihmismielelle ja -kielelle on tyypillistä, että maailmamme monimutkaiset prosessit abstrahoidaan ja kiteytetään yleistäviin ilmauksiin. Kaikelle merkittäväksi koetulle pitää kirjoittaa nimilappu, lyödä leima.

Eikä tässä vielä kaikki: kun monimutkainen todellisuus on otettu haltuun kiteyttämällä se yhdeksi sanaksi, tuosta sanasta tehdään lauseissamme aktiivinen toimija.

 

Ilmastonmuutoksestakin on tehty tällainen itsenäinen olento. Päivittäin saamme kuulla ja lukea, miten ilmastonmuutos vaatii tehokkaita toimia ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa arkeemme. Meille kerrotaan, että ilmastonmuutos etenee nopeasti, muuttaa Suomen metsiä ja uhkaa nykyistä elämäämme.

Thunbergin ilmastonmuutosviestiin on reagoitu voimakkaasti. Yhdet vastustavat ilmastonmuutosta; toiset pikemminkin muunlaista muutosta, oman tai yhteiskunnan toiminnan muuttamista.

Ilmastonmuutos voi olla abstrakti sana, mutta tyhjä se ei ole.

 

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.