Kolumnit

Myllymäessä on hyvinvoiva koulu ihan lähellä

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Olen hämmästyneenä seurannut toriparkkiin liittyvää päätöksentekoa ja ehdotusta sulkea Myllymäen koulu.

On perin erikoista, että kaupunki ei ole esittänyt mitään vaihtoehtoislaskelmia, mihin olettamiin toriparkin rakentamisen hyödyt tai Myllymäen koulun lakkauttaminen perustuvat. Onneksi Jarno Liski yksityishenkilönä on tehnyt ansiokasta selvitystyötä Myllymäen ja Seminaarin koulujen kulujen kustannuksista.

Liskin selvityksen mukaan Seminarin koulun ylläpitokulut ovat kolminkertaiset Myllymäen kouluun verrattuna. Nyt Myllymäen oppilaat haluttaan yhdistää Seminaarin kouluun, jotta aikanaan tehty huono sopimus saataisi näyttämään vähän paremmalta.

Vaikuttaa todelliselta hölmöläisten puuhalta! Kalliiden ylläpitokulujen lisäksi osa Seminaarin koulusta on homeongelmissa. On päivän selvää, että Seminaarin koulun korjaamisen kulut tulisivat vuokrien kautta kaupungin maksettaviksi korkojen kera.

Lähes kaikki kunnat pyrkivät keskitettyihin ratkaisuihin, joiden kuvitellaan säästävän kustannuksia. Kuten Liskin laskelma osoittaa, keskitetty ratkaisu ei aina ole halvempi saatikka parempi.

Mitäpä jos Hämeenlinna uisi aidosti vastavirtaan ja tekisi rohkeita ratkaisuja, eri tavalla kuin muut kaupungit?

Mitäpä jos parkkitaloon kaavailtu raha laitettaisiin Myllymäen koulun korjaamiseen ja uusien ja terveiden koulujen rakentamiseen?

Seminaarin koulusta voitaisi luopua niin pian kuin mahdollista. Todellinen luopumisen uhka lisäisi kummasti vuokranantajan haluja neuvotella asiasta.

Mallia voi ottaa vaikkapa Vantaan Hämeenkylän ja Rajatorpan koulujen rakentamisesta. Koulut on rakennettu allianssimallilla, jolloin sekä rakentaja että kunta hyötyvät, jos koulut saadaan rakennettua suunniteltua edullisemmin.

Jos taas kustannukset ovat suuremmat, ne jaetaan molempien osapuolten kesken. Lähes parkkitalon hinnalla saataisi rakennettua kaksi tai kolme uutta koulua yhteensä noin tuhannelle oppilaalle.

Olen aivan varma, että terveet lähikoulut olisivat paljon houkuttelevampi kannustin muuttaa Hämeenlinnaan kuin toriparkki tai edes elinvoimainen keskusta.

Nykytekniikalla kouluja voidaan rakentaa modulaarisesti ja tällöin koulu olisi siirrettävissä sinne, missä lapsia on kulloinkin eniten. Kouluilla voisi olla yhteinen hallinto ja hallinnon työtä voisi helpottaa digitaalisten ratkaisujen avulla.

Siitäkin voi ottaa esimerkkiä Vantaan Digi One -hankkeesta, johon myös Hämeenlinna on muuten tervetullut mukaan.

Modulaaristen ja siirrettävien koulujen sekä arkea helpottavan digitalisaation avulla Hämeenlinna voisi aidosti ja oikeasti luvata strategiansa mukaisesti, että se on uudistuva, turvallinen ja hyvinvointia edistävä kaupunki.

Minun unelmani on, että Hämeenlinnassa on terveitä ja kehittyviä kouluja ihan lähellä!

 

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen äiti, työelämän kehittäjä ja liikkeenjohdon konsultti. Kirjoittajan löytää Twitteristä nimimerkillä @kalehto