Kolumnit

Näyttää selvältä, että valtuusto joutuu pohtimaan, järjestetäänkö toriparkista kuntalaisäänestys

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Kuka muistaa Hämeenlinna-mallin? Sillä aikaa kun odotellaan toisenkin käden nousemista, muistellaanpa tovi.

Keväällä 1993 kaupunkimme oli saksalaisen Bertelsmann-säätiön syynissä. Paikallishallinnon demokraattisuudessa ja tehokkuudessa kilpaili kaupunkeja eri puolilta maailmaa.

Loppukilpailussa Hämeenlinna pääsi top kymppiin. Listatut, hallintoaan kehittävät kaupungit kutoivat verkoston nimeltä Cities of Tomorrow (Huomisen kaupungit).

Huomistahan täällä taas kovasti tehdään. Vaikka niin moni puhuu kotipaikastaan kuin se olisi jokin eilisen kaupunki.

 

Palvelusitoumuksineen ja kansalaisten palautteen korostamisineen malli nousi jostain muistin syövereistä, kun taas osui silmään kaupunkilaisten keskustelua toriparkista.

Palkittujen kuntien myöhempiä vaiheita selviteltiin kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Hämeen Sanomien arkiston mukaan 1990-luvulla tutkijoita ihmetytti, etteivät hämeenlinnalaiset kokeneet voivansa vaikuttaa kaupungin asioihin juuri paremmin kuin muiden kaupunkien asukkaat.

Lääkkeeksi saksalaisprofessori Frieder Naschold tarjosi sitä, että Hämeenlinnan kaupunki voisi valmistella demokratiasitoumuksen. Sillä sitouduttaisiin kysymään neuvoa kuntalaisilta.

 

Neuvoa-antava kuntalaisäänestys on kuntalaissa. Neuvoa-antavaa voi valtuusto ottaa, jos valtuusto niin haluaa.

Tarjoajia piisaa. Tätä lausetta kirjoittaessani (eilen tiistaina kello 14.30) aloite kunnallisen kansanäänestyksen järjestämiseksi toriparkin rakentamisesta oli kerännyt kuukaudessa 2049 yli 15-vuotiasta allekirjoittajaa.

Nimiä puuttuu vaaditusta minimistä enää reilu parisataa. Näyttää selvältä, että valtuusto joutuu pohtimaan, järjestetäänkö kuntalaisäänestys.

Lue myös: Kuntalaisaloite vaatii kansanäänestystä toriparkista: Pysäköinnistä tiedotetaan ensi viikolla

 

Vaikuttamisen kaipuu on kaupunkilaisilla tässä asiassa niin kova, että on vaikea uskoa valtuuston torjuvan kuntalaisäänestystä. Toinen juttu on se, miten valtuusto antaa kansan äänen omaan äänestykseensä vaikuttaa.

Osa valtuutetuista lienee edustuksellisen demokratian absolutisteja: kansan ääni kuuluu neljän vuoden välein kunnallisvaaleissa ja sitten kansalta pulinat pois. Voi olla niitäkin, joille on kehittynyt paha riippuvuussuhde kansalaispalautteeseen.

Ehkä isoin osa nauttii neuvoa-antavaa kohtuudella ja viisaasti: hömpsyjä voi ottaa, mutta päätös tehdään selvin päin. Omin päin.